Näädän jäljityksessä hiihdetään näädän jälkiä pitkin jopa kymmeniä kilometrejä, ja näätä kulkee sekä metsämaalla että suolla. Käytän lyijyhauliasetuksen takia teräshauleja”, Kari Hiltunen Rovaniemeltä sanoo. Kuva: Kari Lindholm
Lakiasiantuntija: Metsästäjällä ei ole näyttötaakkaa lyijyhaulien käytöstä
Lyijyhaulien kosteikoilla kieltämisen myötä metsästäjille on sälytetty näyttötaakkaa lyijyhaulien käytöstä, mutta tämä ei perustu lakiin.Tilaajalle
”Lyijyhaulikielto sopii sinne, missä vesilinnut pesivät ja ruokailevat. Metsän keskellä olevat hillasuot eivät ole sorsalintujen alueita, ja siellä laukausmäärät ovat olemattoman pieniä, joten lyijykielto näillä alueilla on turha”, rovaniemeläinen metsästäjä Kari Hiltunen arvioi. Kuva: Kari Lindholm"Metsästäjällä tai ampujalla on näyttötaakka. Metsästäjän on uskottavasti pystyttävä todistamaan, ettei ole ampunut tai ei aio ampua kosteikkoalueilla tai niiden lähialueilla", Metsähallituksen erätarkastaja Antti Niemi kertoi tiedotteessa, joka julkaistiin mediassa viime syksynä.
”Miten metsästäjä yleensä tällaisen asian pystyy toteen näyttämään”, hämmästelee Lapin poliisin valvonta- ja hälytyssektorin johtaja, ylikomisario Rauno Pätsi Rovaniemeltä.
Metsästyksen juridiikkaan perehtynyt varatuomari Jarmo Kiuru toteaa, että lyijyhaulipatruunoiden valvonnassa on omaksuttu oikeusvaltioperiaatetta rikkovaa käytäntöä, jonka myötä kansalaisen perusoikeudet vaarantuvat.
”Asian taustalla vaikuttaa EU:n Reach-asetuksen liite, jonka mukaan lyijyhaulien ampuminen ja hallussapito kosteikolla ja sadan metrin etäisyydellä kosteikoista on kielletty 15.2.2023 lähtien”, Kiuru sanoo.
Reach-asetus edellyttää myös sosioekonomisten vaikutusten arviointia EU:n jäsenvaltioissa.
”Onko huomioitu olevan oikeusperiaatteiden mukaista, jos lyijyhaulien kantaja joutuu näyttämään syyttömyytensä toteen tai, että hänen oletetaan olevan syyllinen, jos hän kantaa lyijyhauleja mukanaan.”
Kiuru muistuttaa, että yksilö on sekä suomalaisen että länsimaisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön nojalla aina syyttömyys-olettaman suojaama. Toisekseen yksilö nauttii myös itsekriminointi-suojaa.
”Mikäli metsästystä valvova viranomainen sälyttää näyttötaakan metsästäjälle, siinä viranomainen rikkoo lakia.” Jarmo Kiuru
Syyttömyys-olettama tarkoittaa sitä, että yksilöä on kohdeltava syyttömänä, kunnes viranomainen toisin todistaa. Itsekriminointi-suojan nojalla yksilön ei tarvitse itse myötävaikuttaa siihen, että hänet todettaisiin johonkin syylliseksi. Näistä asioista säädetään esitutkintalaissa.
”On syyttäjän tehtävä näyttää toteen, että rikos on tapahtunut. Mikäli metsästystä valvova viranomainen sälyttää näyttötaakan metsästäjälle, siinä viranomainen rikkoo lakia”, Jarmo Kiuru toteaa.
Metsästystä valvovat viranomaiset ovat tuoneet viime aikoina esille, että pelkkä lyijyhauli-patruunoiden hallussapitokin olisi kiellettyä kosteikolla liikuttaessa, ja että hallussapidosta voidaan jopa määrätä päiväsakkoja.
Metsästäjä käytännössä liikkuu saman päivän aikana monen tyyppisissä maastoissa, ja koska kosteikkojen ulkopuolella saa ampua myös lyijyhauleja, on niitä pystyttävä kantamaan mukana.
Kiuru sanoo, ettei metsästäjän tule valvontatilanteessa kertoa mahdollisesti mukana olevista lyijyhaulipatruunoista, ettei hän asettaisi itseään syytteen vaaraan.
”Metsästystä valvovalla viranomaisella ei ole lupa penkoa metsästäjän tavaroita ilman rikosepäilyä. Tästä säädetään pakkokeinolaissa. Aseessa olevat patruunat on lupa tarkastaa.”
Rikosepäilyn perusteeksi riittää esimerkiksi savuava lyijyhaulipatruunan hylsy suolla. Sekin riittää, että metsästyksenvalvoja on nähnyt tilanteen, jossa metsästäjä ampuu lyijyhauleja kosteikolla.
Näyttöä saadaan tarkastelemalla kosteikolla ammuttuja hylsyjä. Samalla on myös huomattava, että itse ladatut patruunat voidaan ladata vaihtoehtoisilla hauleilla samoihin hylsyihin, joissa on ollut aiemmin lyijyhauleja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
