Pekka Mäki-Tuuri kuormasi seitsemän kuution kauhalla palaturvetta rekan kyytiin Littunevan turvetuotantoalueeella. Kuva: Johannes Tervo
Energiaturpeen kriisi syvenee – varastot ehtyvät ja rankkasateet sabotoivat nostotyön, katso video
Pystyvätkö hallituksen toimet ja mahdolliset tukiratkaisut turvealalle turvaamaan Suomen energiahuollon tulevaisuuden kriisin sattuessa?TilaajalleAlavus
Marko Vainionpään johtama Pohjanmaan Biolämpö myy polttoturvetta muun muassa Närpiön merkittäville kauppapuutarhoille. Aiempien vuosien suosikkituotetta jyrsinpolttoturvetta nostetaan vain tilauksesta. Kuva: Johannes TervoSäiden puolesta suosiollisesti alkanut alkukesän turvetuotantokausi lupasi hyvää tilannetta turpeen kannalta tulevaksi talveksi.
Juhannukselta alkaneet sateet kuitenkin torppasivat urakkatavoitteet, kuvailee Koneyrittäjien hallituksessa energiavaliokuntaa johtava Marko Vainionpää päättynyttä nostokautta.
Ilman loppukesän korkeapainetta kausi olisi mennyt täysin kuralle. Tavoitteet olivat todella maltilliset, koska kunnon näkymää alalla ei ole.
”Kasvu- ja kuiviketurve jäi vähän yli puoleen tavoitteesta. Kovat paikalliset sateet elokuussa jättivät meidät tavoitteista. Polttojyrsinturvetta ei moni ole edes nostanut.”
Vainionpään mukaan ensi talveen mennään todella pienillä varastoilla. Yksityisellä puolelle kasvuturvetta ei juurikaan ole, ja sama tilanne on myös Baltiassa.
”Saksa ja Hollanti kysyvät nyt isosti kasvuturvetta. Sen paikkaajaksi voi riittää kuiviketurpeesta, mutta sen ongelmana on heikko laatu. Eikä kasvu- ja kuiviketurvetta ole kannattavaa nostaa ilman polttoturvetta”, Vainionpää muistuttaa.
”Kasvu- ja kuiviketurvetta ole kannattavaa nostaa ilman polttoturvetta.”
Verojen ja päästöoikeusmaksujen vuoksi energiaturpeen kysyntä on romahtanut, eikä poikkeustilanteissa mahdollisesti tarvittavia varastoja muodostu.
Vainionpää huomauttaa, että vain riittävä vuosituotanto takaa varaston kiertämisen kautta energiahuollon hajauttamista mahdollisen kriisin varalta.
”Nyt ollaan rakentamassa huoltovarmuutta haavoittuvan sähkön kantaverkon ja muuntoasemien varaan epävarmassa maailmassa.”
Huoltovarmuuskeskus perusti valtion polttoturpeen varmuusvaraston kesällä 2022 turvaamaan lämpöhuollon varautumista, ja niitä täydennettiin kesällä 2023.
Varmuusvarasto on hajasijoitettu turvesoille ympäri maata, ja sitä sitä ylläpitävät turvetuottajat.
Vainionpää toteaa päästöistä huolestuneille, että turveala on pudottanut päästöjään muutamassa vuodessa 90 prosenttia aiemmasta. Kuva: Johannes TervoTurveala odottaa, että hallitusohjelman kirjaukset saatavuuden turvaamisesta saataisiin käytäntöön.
Varautuminen kasvaneeseen hybridivaikuttamiseen puoltaa turpeen saatavuuden turvaamista, tiedottaa Bioenergia ry.
Työ- ja elinkeinoministeriöön on viety viestiä tilanteen korjaamiseksi. Koneyrittäjät ovat valmistelleet tukimallin yhdessä joidenkin turpeen käyttäjien kanssa.
”Sen ensimmäinen osa on niin sanottu SGEI-järjestely, joka tarkoittaa, että julkisella tuella ostetaan yhteiskunnalle tärkeää erityispalvelua, jota ei muuten markkinaehtoisesti synny”, Vainonpää kertoo
Tässä tapauksessa erityispalvelu olisi turpeella tuotettu kaukolämpö.
”Näillä toimilla parannettaisiin turpeen kilpailukykyä niin, että energialaitokset pystyisivät sitä käyttämään.”
Turpeen käyttö auttaisi vähentämään kuitupuun ohjautumista energiakäyttöön. Energiaturpeen logistiikan tehokkuus, säilyvyys ja polttotekniikka puoltavat sen säilymistä polttoainevalikoimassa siirtymäkaudella.
”Lähitulevaisuudessa ajaudumme tilanteeseen, jossa kykymme täydentää energiaturvevarastoja on olematon, jos nykyiset vähäiset varastot joudutaan puupolttoaineen riittämättömyyden takia käyttämään”, sanoo Vainionpää.
”Ellei asiaa pian saada hoitoon, ei ole enää ostavia laitoksia eikä tuottajia. Kansantalouden kannalta on järjetöntä olla hyödyntämättä nykyisiä turvesoita loppuun.”
Kotimaisten polttoaineiden vaje on tulevina vuosina noin 2–5 terawattituntia puuta tai turvetta.
Tarkempi tilasto alueellisesti rajusti vaihdelleista nostomääristä tulee myöhemmin syksyllä julki, mutta tärkeimmissä jakeissa ei Vainionpään mukaan päästy tavoitteisiin.
Bioenergia ry:n tietojen mukaan kaudella 2023 tuotettiin jyrsinpolttoturvetta neljä miljoonaa kuutiota eli noin neljä terawattituntia ja palaturvetta 0,8 miljoonaa kuutiota eli yhden terawattitunnin edestä.
Kasvu- ja kuiviketurvetta saatiin aumoihin noin kolme miljoonaa kuutiota.
Konsulttiyritys Afryn selvityksessä on todettu, että kotimaisten polttoaineiden vaje on tulevina vuosina noin 2–5 terawattituntia puuta tai turvetta.
Todellisuudessa vaje on vieläkin suurempi, koska energiaturvetta nostetaan vain sitovia asiakassopimuksia vastaava määrä, joka on alle Afryn selvityksessä käytetyn seitsemän terawattitunnin turpeen tuotantomahdollisuuden, kirjoittaa Bioenergia ry:n turvevaliokunnan puheenjohtaja Pasi Rantonen.
30 miljoonan euron tukiesitys
- Tavoite on, että kaukolämmöntuotannossa käytetään turvetta kolme terawattituntia vuodessa päästökaupan alaisissa laitoksissa. Käyttömäärä auttaisi säilyttämään turpeen tuotantoketjuja ja huoltovarmuus tulisi turvattua.
- Tämän toteutumiseksi energialaitokset tarvitsisivat tukea 10 e/MWh turpeen päästöoikeusmaksua ja veron aiheuttamaa kustannusta kompensoimaan.
- Hintalappu kolmen TWh:n vuotuiselle käytölle ja turpeen huoltovarmuusroolin säilyttämiselle olisi 30 miljoonaa euroa vuodessa.
- Tarvittava 30 miljoonaa euroa saataisiin kasaan, jos hallitus päättäisi antaa SGEI-tukena 5 e/MWh.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
