Kilpajuoksu venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran korvaamiseksi lisää eurooppalaisen sahatavaran kysyntää

Kun venäläinen ja valkovenäläinen puu oli määritelty Ukrainan sodan vuoksi konfliktipuuksi, Euroopassa alkoi kilpajuoksu näistä maista peräisin olevan sahatavaran ja vanerin korvaamiseksi.

Kilvan mittakaavasta kertoo se, että vuonna 2020 Venäjän ja Valko-Venäjän osuus EU-jäsenmaiden sahatavaran nimelliskulutuksesta (yhteenlaskettu tuotanto ja tuonti vähennettynä viennillä) oli vajaan kymmenyksen ja vanerin nimelliskulutuksesta vajaan kolmanneksen.

Ne ovat suuria määriä korvattavaksi yhtäkkiä.

Tuonnin päättyminen on pakottanut venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran ja vanerin maahantuojat ja jatkojalostajat etsimään korvaavia toimittajia nopeasti, sillä tavaraa on totuttu pitämään varastossa vähänlaisesti.

Kun saman haasteen edessä kamppailee koko Eurooppa, uusien toimittajien löytäminen ei ole helppoa. Ensisijaisesti tuontitavara Venäjältä ja Valko-­Venäjältä pyritään korvaamaan eurooppalaisella tuotannolla ja toissijaisesti tuonnilla muualta.

Suomeen tuotiin viime vuonna Venäjältä sahatavaraa puoli miljoonaa kuutiota ja vaneria vajaat sata tuhatta kuutiota. Venäläisen sahatavaran osuus Suomen nimelliskulutuksesta oli 14 prosenttia ja vanerin 33 prosenttia.

Venäjältä on tuotu Suomeen erityisesti pitkää, noin 5,5–6-metristä sahatavaraa, josta on jatkojalostettu esimerkiksi kattotuoleja. Sen korvaaminen on haastavaa, sillä pitkien mittojen tuottajia ei juuri ole Suomessa. Venäläinen pitkä sahatavara on mahdollista korvata sormijatketulla, mutta se on kalliimpaa eikä tuottajia ole runsaasti.

Tuonti Valko-Venäjältä Suomeen on ollut erittäin vähäistä, lähinnä lyhyttä sahatavaraa kuormalavojen valmistukseen.

Kilpajuoksu venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran korvaamiseksi lisää eurooppalaisen sahatavaran kysyntää merkittävästi tänä keväänä ja ensi kesänä. Kysynnän vanavedessä sahatavaran ja vanerin hinnat pysyvät korkeina.

Arvioiden mukaan tuontia Venäjältä ja Valko-Venäjältä ei saada täysimääräisesti korvattua, joten osa eurooppalaisista ostajista ja jatkojalostajista joutunee nuolemaan näppejään.

Metsäsertifiointijärjestelmien julistettua venäläisen puun konfliktipuuksi venäläiset sahat ja vaneritehtaat käänsivät katseensa Aasiaan, Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään, joissa sertifikaattien perään ei kysellä.

Vuonna 2021 puolet Suomen sahatavaran viennistä suuntautui kyseisille markkina-alueille. Kilpailun kiristyminen vaikuttaa täten myös Suomen vientiin.

Venäläinen sahatavara ei kuitenkaan kiristä kilpailua Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kovinkaan nopeasti. Venäjän Euroopan-markkinoille sahatavaraa tuottaneet sahat sijaitsevat Uralin länsipuolella, eikä viennin kääntäminen Aasiaan käy käden käänteessä, vaan se edellyttää investointeja logistiikkaan.

Toimituksia Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään vaikeuttaa sotatilanne, jonka takia kuljetukset Mustanmeren kautta eivät tule kyseeseen.

Kiinan heikentynyt koronatilanne ja Pohjois-Afrikkaa uhkaava ruokakriisi tuovat tilanteeseen lisää epävarmuutta.

Näillä näkymin syksyllä sahatavaran ja vanerin markkinatilanne muuttuu. Euroopan ja Venäjän kauppasuhteiden katkeaminen (lukuun ottamatta fossiilisen energian tuontia) on pysäyttänyt myös rakennusmateriaalien tuonnin Venäjältä. Venäjältä on tuotu Eurooppaan esimerkiksi rakennusterästä ja eristevillaa.

Tuonnin päättyminen ja energian kallistuminen kohottavat rakennusmateriaalien hintoja syksyä kohden ympäri Eurooppaa.

Rakennusmateriaalien kallistuminen lisää rakentamisen kustannuksia. Kustannusten nousun takia rakennushankkeiden budjetit paukkuvat. Käynnissä olevat rakennushankkeet viedään pääsääntöisesti maaliin, mutta osa tulevista hankkeista pistetään jäihin tai perutaan, mikä vähentää rakentamista.

Vanerin kysyntää heikentävät lisäksi huonekaluteollisuuden sekä auto- ja kuljetusvälineteollisuuden tuotantomäärien supistuminen. Niiden tuotantoa supistavat niin ikään kohonneet raaka-aine- ja tuotantokustannukset.

Viime vuonna useat kotimaiset sahat julkistivat investointisuunnitelmia vanhojen sahalinjojen korvaamiseksi tai kokonaan uusien sahojen rakentamiseksi. Rakennuskustannusten nousu voi viivästää näitä investointisuunnitelmia.

Syksyllä rakentamisen väheneminen supistaa sekä sahatavaran että vanerin kysyntää. Kysynnän vanavedessä myös hinnat laskevat. Kysynnän ja hintojen laskun voimakkuus riippuu siitä, minkä verran rakentaminen vähenee.

Venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran poistuttua Euroopan markkinoilta kysyntä voi laskea syksyllä jonkin verran ilman, että se tuntuu Suomen vientimäärissä. Kysynnän laskun myötä sahatavaran vientihinta kääntyy joka tapauksessa laskuun.

Koko tämän vuoden osalta PTT:n metsäalan ennusteen mukaan Suomen sahatavaran ja vanerin vientimäärät kasvavat ja keskimääräiset vientihinnat pysyvät korkeina.

Kahden hyvän tulosvuoden ansiosta sahat ponnistivat tähän vuoteen vahvistunein tasein. Se auttaa sahoja selviytymään edessä olevista vaikeammista ajoista, joita värittävät tuotantokustannusten nousu ja kysynnän heikkeneminen.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2022.