Porojen jalostusta on vielä varaa parantaa
Poromiehet valitsevat eloon jäävät vasat koon ja lihaksikkuuden sekä emän ominaisuuksien mukaan. Valintajalostusta voidaan vielä kehittää, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkija Kirsi Muuttoranta toteaa.
Vasan oma perimä selittää syntymäajankohdasta, -painosta ja kasvusta vajaan kolmanneksen, ympäristön vaihtelu loput. Myös emien hoitokyvyssä on perinnöllisiä eroja, Muuttoranta huomasi väitöstutkimuksessaan.
Monet poron ominaisuudet periytyvät samalla tavalla kuin muidenkin tuotantoeläinten. Porojen teuraspainoja voidaan kasvattaa tehokkaalla valinnalla.
Merkinnän ja punnitsemisen ohella voitaisiin käyttää dna-menetelmää, Muuttoranta esittää. Menetelmien käyttöönotossa pitää kuitenkin muistaa porotalouden erityisluonne.
Tehokkaampi jalostusvalinta parantaisi porotalouden kannattavuutta, vaikka tämänhetkinenkin työ on hyvää, Muuttoranta sanoo.
Tutkimuksessaan Muuttoranta kysyi paliskuntien poroisänniltä, millainen on jalostuksen kannalta hyvä poro. Vastaus oli iso ja pyöreä, eli lihaksikas.
”Paliskuntien poroisäntien valinta on jo nyt tehokasta, mutta sitä saadaan edelleen parannettua, jos eläimet merkitään ja niistä pidetään kirjaa”, Muuttoranta toteaa.
Naarasporon eli vaatimen vaikutusta ei ole aiemmin laskettu. Vasojen painonnousu tietäisi lisäeuroja poronlihan tuottajalle.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
