Hampusta on moneksi

Neuvottelu EU:n metsästrategian ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteista päättyi Suomen kannalta onnellisesti. Suomella ja sen kansalaisilla on oltava valta päättää metsien, soiden ja peltojen energiatuotannosta ja taloudellisesta merkityksestä.

Metsästrategiasta päätettäessä kavahdan ajatusta, että meitä ohjaisi EU:n liittovaltio. Tunnen sisäistä ahdistusta, sillä EU:n kabineteissa valmistellaan uutta näkökulmaa metsien sertifiointijärjestelmän osaksi. ”Lähempänä luontoa” -ajatus voi sisältää muutoksia metsänhoitomenetelmien valintaan.

Syksyn ilmasto-talousriihessä ei vähennetty tieteen rahoitusta, mikä oli neuvottelujen hyvä tulos. Metsäntutkimuksella on yli vuosisadan pituinen tutkimusperinne, ja olemme hoitaneet metsiämme määrätietoisesti siten, että omana elinaikanani puuston ja hiilinielun määrä on kaksinkertaistunut.

Tieteelliseen osaamiseen kuuluu myös vaihtoehtojen tutkiminen. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäisen metsän vertaileva tutkimus on sellainen kohde, jossa selvitetään eri-ikäisrakenteisen metsän taloudellista kannattavuutta.

Ovatko maamme pellot hiilinieluja vai hiilen lähteitä? Ymmärrän maanviljelijän ahdingon, sillä maatalouden päästöjä pitäisi vähentää, mutta ilman taloudellista tukea tai energiaan liittyviä kannustimia hänen tulo­tasonsa ja peltojen tuotantokapasiteetti laskevat. Maatalouden tukijärjestelmiä pitäisi muuttaa, jotta maan­viljelijän kannattaisi vähentää peltojen päästöjä.

Päihdehampusta valmistetaan kuivaamalla kanna­bista. Tästä hamppulajikkeesta vihreät tekivät puoluekokouksessa päätöksen sallia kannabiksen valmistaminen, käyttö ja myynti. Minä en hyväksy vihreiden päätöstä, mutta uusina viljelykasveina kuitu- ja öljyhampun viljelyä kannatan, sillä ne ovat oivallisia vaihtoehtoja nurmikasveille.

Hamppujen maanpäälliset osat sitovat aktiivisesti hiiltä ja syksyllä lehdet putoavat maahan rikastuttaen maaperän ravinnevarastoja. Tiheä ja lehtevä kasvusto tukahduttaa rikkakasvit, jolloin kasvinsuojeluaineita ei tarvitse käyttää.

Hamppukuiduista on tehty perinteisesti kestäviä köysiä ja kankaita. Kuiduista saadaan myös selluloosaa ja prosessoituna monenlaisia paperilaatuja sekä muoveja korvaavia biokomposiitteja.

Kuituhamppu on tuottoisa peltoviljelykasvi, josta on saatu maamme olosuhteissa yli seitsemäntuhannen kilon kuiva-ainesatoja hehtaarilta. Öljyhampun siemenet sisältävät ihmisen terveydelle tärkeitä aminohappoja ja omega-rasvahappoja.

Kirjoittaja on metsänomistaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori, filosofian lisensiaatti (biologia), erikoistutkija emeritus Luonnonvarakeskuksessa.