Sellun huippuhinta ja energiapuun hamstraus kirittävät nyt puun kysyntää ‒ ”Jos sahausmäärät pienenevät, kysyntää tulee kääntymään harvennuksille”

Puumarkkinoita pitkään ja vinhasti vauhdittanut sahatavaramarkkinoiden huippukysyntä on hyytynyt, mutta talouden epävarmuudesta ja kuluttajien lisääntyneestä varovaisuudesta huolimatta puulle on yhä yllin kyllin kysyntää.

Sekä havu- että lehtisellun ennestäänkin kovat hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen korkeiksi tänä vuonna. Havusellun hinta on Euroopassa lähennellyt loppukesällä 1 500 dollaria tonnilta, kun viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana on totuttu 800–900 dollarin tonnihintoihin.

Pieniläpimittaista puuta haalivat metsäyhtiöiden ohella myös energiapuun ostajat, kun energialaitokset ja kotitaloudet varautuvat tulevien talvien lämmityskausiin ilman venäläisiä raaka-aineita. Muun muassa klapikauppa on paikoin kiihtynyt hamstraamiseksi.

"Myös tukilla on kovasti kysyntää. Meidänkin alueella ollaan jäljessä tämän vuoden kauppamäärissä, mutta nyt sekä kysyntä että tarjonta ovat parantuneet", kertoo eteläpohjalaisen metsänhoitoyhdistys Suomenselän toiminnanjohtaja Arto Alanen.

Myöskään tukin hinnassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Kalleimman havutukin eli kuusen keskihinta on Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan ollut Etelä-Suomessa päätehakkuilla hieman alle 80 euroa kuutiolta.

"Jos sahausmäärät jatkossa pienenevät, kysyntää tulee kääntymään enemmän harvennuksille", Alanen arvioi. "Tällä hetkellä kaikenlaisilla leimikoilla on kysyntää."

Kotimaista energiapuuta tarvitaan tulevana talvena väistämättä enemmän kuin viime vuonna, kun Venäjän tuontipuu ei enää virtaa rajan yli, muistuttaa Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson.

"Suomessa iso hyppäys energiapuun kulutuksessa tapahtui jo viime vuonna, kun puuenergian käyttö kasvoi neljällä miljoonalla kuutiolla", hän toteaa.

Keski-Euroopassa energiapuun markkinoilla on nähty jo ylikuumentumisen merkkejä – esimerkiksi Saksassa puupelletin hinta on noin kolminkertaistunut vuoden kuluessa ja tonnista pellettiä on maksettu 700 euroa. Itävallassa sahanpurun hinta nousi elokuussa kaikkien aikojen ennätykseen.

Fredriksson korostaa, että Suomessa energiahuollon tilanne on hyvin erilainen kuin Keski-Euroopassa, missä perusvoiman tuotantoon on käytetty venäläistä maakaasua. Maakaasulla on lämmitetty taloja ja tuotettu sähköä. Nyt sille haetaan kiivaasti vaihtoehtoja.

Suomessa on omia energian raaka-aineita ja ydinvoimaa. Myös metsäteollisuuden sivutuotteita kertyy energiakäyttöön runsaasti, kun tehtaiden käyntiaste on korkea. "Lisäksi reilu tusina suomalaisia energialaitoksia käytti viime vuonna kivihiiltä, eli sekin mahdollisuus on olemassa. Talot eivät varmasti kylmene."

Tähän asti Suomessa ja myös EU:ssa on haluttu tiukasti linjata, että puun tulee ensisijaisesti ohjautua jalostukseen eikä polttoon. Joutaako tämä periaate nyt romukoppaan?

"En usko. Tähän asti markkinat ovat ohjanneet puun niin sanottuun oikeaan paikkaan. Tilapäisiä häiriöitä voi tulla, mutta ensisijaisesti energiaksi käytetään tietysti aina halvinta raaka-ainetta", Fredriksson pohtii.

Lue myös:

Hakkeesta tulee pulaa ja hinta nousee kylmänä talvena – puuta korvataan turpeella

Pellettien, energiapuun ja puun energiajakeiden hinnat nousevat kohisten Keski-Euroopassa - pelletistä joudutaan maksamaan jopa yli 700 euron tonnihintaa