• Kortejärvi: Kaikkein kannattavin metsään tehtävä sijoitus on lannoitus

    ”Kotimaisen metsänomistajan näkökulmasta metsäsijoittaminen ei tarkoita pelkästään uusien metsätilojen ostamista”, kirjoittaa Aarteen kolumnisti Petri Kortejärvi. Kannattavampia sijoituskohteita löytyy yleensä jo valmiiksi omistuksessa olevilta metsätiloilta.
    ”Taimikonhoidot kannattaa tehdä ajallaan, ja niihin käytetty raha on enemmän sijoitus kuin kustannus”, kirjoittaa Petri Kortejärvi.
    ”Taimikonhoidot kannattaa tehdä ajallaan, ja niihin käytetty raha on enemmän sijoitus kuin kustannus”, kirjoittaa Petri Kortejärvi. Kuva: Markku Vuorikari
    Metsä|Metsänhoito
    29.1.202509:00
    Kolumni
    Petri Kortejärvi

    Osta maata, sitä ei enää valmisteta. Kirjailija Mark Twainin neuvo näyttää yhä pätevältä, vaikka varmasti huonojakin metsätilakauppoja on tehty. Metsävaratiedon saatavuuden parannuttua markkinat hinnoittelevat yksittäiset tilat entistä tarkemmin. Myynnissä olevista tiloista voi edelleen löytää keskimääräistä paremmin tuottavia kohteita mutta toisaalta myös niitä heikompia.

    Nollakorkojen aikana metsätilojen hinnat lähtivät reippaaseen nousuun. Kun rahalla ei ole hintaa, sijoittajien tuottovaatimus alenee. Tämä puolestaan nostaa omaisuus­erien hintoja, ja näin kävi myös metsätilakaupassa.

    Vuoden 2022 aikana korot lähtivät nousuun, ja nyt ne ovat asettuneet noin kolmen prosentin tuntumaan. Metsä­tilamarkkinat ovat rauhoittuneet, kun rahastot ovat vähentäneet ostojaan. Samaan aikaan puun kantohinnat ovat nousseet merkittävästi varsinkin kuitupuun osalta.

    Jos tilalla on runsaasti hakkuumahdollisuuksia, kauppahinnan voi saada pääosin maksuun jo lähivuosina tehtävillä puukaupoilla. Toisaalta tilat, joilla hakkuumahdollisuuksia ei ole, voivat jäädä myymättä, jos myyjän hintaodotus on asetettu nollakorkoaikojen tasolle.

    Suomen Sijoitusmetsät Oy:n seurannan mukaan myymättä jää nykyisin jopa 20 prosenttia myyntiin asetetuista metsätiloista. Hinta­pyynnöissä tarvittaisiin nyt realismia, jotta ostamista harkitsevat rohkaistuvat tutustumaan myytävään tilaan tarkemmin.

    Puun kysyntä ja kantohinnat pysyvät korkeina tänäkin vuonna, ja teollisuuden lopputuotemarkkinoissa on positiivisia merkkejä. Kantohintojen nousua on kuitenkin vaikeampi ennustaa, kun teollisuuden puustamaksukyky ja puun saatavuus alkavat olla kipurajoilla. Kaukolämmön tuotannossa sähkö alkaa ottaa osuutta puulta, ja lauha alkutalvi on säästänyt energiapuuvarantoja.

    Pitemmällä aikavälillä niukkuus puusta lisääntyy. Ilmaston­muutos vähentää puun saatavuutta Keski-Euroopassa, jossa teollisuuden ja puurakentamisen tärkein puulaji kuusi kärsii hyönteistuhoista. Tässä on mahdollisuus suomalaiselle saha- ja levyteollisuudelle, kunhan pidämme omat metsämme terveinä ja kasvavina.

    Myös erilaiset politiikkatoimet todennäköisesti vähentävät puun saatavuutta tai ainakin poistavat maa-alaa puuntuotannosta.

    Boreaalisen vyöhykkeen suurissa metsämaissa Kanadassa ja Venäjällä puuta kyllä riittäisi. Venäjän syrjäseutujen metsätalous kärsi työvoimapulasta jo ennen maan aloittamaa hyökkäyssotaa. Tilanne ei ole ainakaan parantunut, kun metsureita ja koneenkuljettajia on kuollut ja vammautunut jo kolmevuotiseksi venähtäneessä erikoisoperaatiossa. Ulkomaista pääomaa ei virtaa Venäjälle muutamaan vuosikymmeneen ainakaan metsätalouden ja -teollisuuden investointeihin.

    Kanadan metsissä puolestaan on massiivisia ongelmia hyönteistuhojen ja metsäpalojen takia. Valtaosa metsistä on saavuttamattomissa, ja myös siellä yhtenä ongelmana on työvoimapula. Suomalaiselle metsä­koneosaamiselle ja tavaralajimenetelmälle on kasvavaa kysyntää jo paremman työergonomian vuoksi.

    Kotimaisen metsänomistajan näkökulmasta metsäsijoittaminen ei tarkoita pelkästään uusien metsätilojen ostamista. Pinta-alan kasvattamista kannattavampia sijoituskohteita löytyy yleensä jo valmiiksi omistuksessa olevilta metsätiloilta.

    Taimikonhoidot kannattaa tehdä ajallaan, ja niihin käytetty raha on enemmän sijoitus kuin kustannus. Nykyiset metsätilamarkkinat antavat arvoa hoidetuille, täystiheille taimikoille.

    Sama pätee tiestöön. Kesäaikaisen kuljetuksen kestävä metsätie nostaa tilan arvoa, vaikka tieinvestointia harvoin saa maksettua ensimmäisellä puukaupalla.

    Kaikkein kannattavin metsään tehtävä sijoitus on edelleen lannoitus. Lannoitteiden hinnat ovat nyt kohtuulliset. Puun kantohinnat ovat nousseet reippaasti, ja kasvatushakkuista saa hyvinkin kaksinkertaisen tulon parin vuoden takaiseen verrattuna. Parhaat metsäsijoitukset jäävät tekemättä, mikäli metsänlannoituksen pinta-alat eivät nouse ensi kesänä uusiin ennätyslukemiin.

    Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsänomistaja Petri Kortejärvi (s. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla.

    Artikkelin aiheet
    metsäsijoittaminen
    lannoitus
    puumarkkinat
    metsätalous
    metsänomistaja
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla