Metsiä suojeluun simpukan takia? Dinosaurusten ajoista selvinnyttä lajia halutaan elvyttää uusilla keinoilla
Raakkumetsä-kampanjan on ideoinut Luonnonperintösäätiön hallituksen jäsen, kirjailija Anni Kytömäki.
Kuva: Panu OulasvirtaRaakkumetsälle kerätään rahaa. Luonnonperintösäätiö on käynnistänyt keräyksen, jonka tavoitteena on suojella vanha metsä jokihelmisimpukoiden eli raakkujen asuttaman virtaveden valuma-alueella.
Raakkumetsä-kampanjan on ideoinut Luonnonperintösäätiön hallituksen jäsen, kirjailija Anni Kytömäki, jonka romaani Margarita voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2020.
Romaanin päähenkilöihin lukeutuu myös jokihelmisimpukka, latinankieliseltä nimeltään Margaritifera margaritifera.
”Moni romaanini lukenut on kertonut kokevansa uudenlaista sympatiaa simpukoita kohtaan. Raakkumetsä-kampanjan ideoin siksi, että myönteinen suhtautuminen saataisiin kanavoitua fiktion piiristä todellisuuteen: suojelualueeksi, joka kohentaa jokihelmisimpukoiden elinoloja”, Kytömäki sanoo.
Jokihelmisimpukoita elää vielä paikoin Suomen virtavesissä. Suurin osa esiintymistä on Pohjois-Suomessa, Etelä-Suomessa raakut sinnittelevät enää muutamassa joessa.
Raakkujen elämää ovat vaikeuttaneet jokien ruoppaaminen ja patoaminen sekä maa- ja metsätalouden ravinne- ja kiintoainepäästöt.
Raakkuyksilö voi elää yli 200-vuotiaaksi, ja myös lajina jokihelmisimpukka on ikivanha. Raakkuja on ollut olemassa jo sata miljoonaa vuotta eli dinosaurusten ajoista asti.
Viimeisten sadan vuoden aikana laji on ihmistoimien takia joutunut suuriin vaikeuksiin, ja se on nykyään luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi.
”Pidän tätä hyvin nolona meidän ihmisten kannalta. Mitä meistä kertoo se, että olemme hetkessä ajaneet sukupuuton partaalle lajin, joka aikoinaan selviytyi dinosaurukset tappaneesta asteroidi-iskustakin”, Kytömäki miettii.
Metsän suojeleminen raakkujoen valuma-alueella johtaa siihen, että metsää ei koskaan hakata eikä maaperään kajota.
Koskemattomalta alueelta virtaan ei päädy sameuttavia aineksia.
”Raakkumetsä-kampanjan viesti on, että luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos vesien ja niiden asukkaiden halutaan voivan hyvin, metsiä ei voida käsitellä miten tahansa”, Kytömäki toteaa.
Raakkumetsä-keräykseen voi osallistua tekemällä lahjoituksen Luonnonperintösäätiön kampanjasivuilla tai lahjoittamalla suoraan Luonnonperintösäätiön keräystilille.
Keräys on voimassa kaksi vuotta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
