Venäjältä tuodun puun osuus on suomalaisilla metsäyhtiöillä ollut kymmenisen prosenttia tai vähemmän – liikevaihdosta itärajan takaa on kertynyt 2–3 prosenttia

Venäjän osuus suomalaisten metsäyhtiöiden liikevaihdosta on ollut viime vuosina 2–3 prosenttia. Puun tuonti itärajan takaa on liki puolittunut vuosituhannen alun määristä.

Stora Enso ei tässä vaiheessa arvioi, millaisia vaikutuksia Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ja siitä seuranneilla pakotteilla on yhtiön toimintaan. "Meillä on suunnitelmat erilaisten tilanteiden varalle", viestintäjohtaja Satu Härkönen tyytyy toteamaan.

Stora Enso toi viime vuonna puuta Venäjältä 2,7 miljoonaa kuutiometriä eli noin 10 prosenttia Suomessa käyttämästään puusta. Tuonti on ollut lähinnä koivukuitupuuta kuten muillakin suomalaisilla metsäyhtiöillä.

Jos tuontivirta tyrehtyy Venäjältä, yhtiöt pyrkivät lisäämään koivukuitupuun ostoja kotimaan lisäksi lähinnä Baltian maista ja osin myös Ruotsista. Mahdollista on, että eukalyptussellua laivattaisiin aiempaa enemmän Suomeen Etelä-Amerikasta, missä tuotantoa on sekä Stora Ensolla että UPM:llä.

Stora Ensolla toimii Venäjällä kolme aaltopahvipakkauksia valmistavaa tehdasta: Balabanovon ja Luhovitsyn tehtaat Moskovan suunnalla ja Arzamasin tehdas Nižni Novgorodissa.

Sahoja toimii kaksi. Itärajan takana Impilahden sahalla Pitkärannassa sahatavaraa on tehty noin 100 000 kuutiometriä ja Neboltšin sahalla Novgorodin alueella yli 200 000 kuutiometriä vuodessa.

Henkilöstöä Stora Ensolla työskentelee Venäjällä kaikkiaan noin 1 100. Venäjän osuus yhtiön liikevaihdosta on alle 3 prosenttia.

UPM:llä toimii Venäjällä Chudovon vaneritehdas Novgorodin alueella. Tarramateriaaleja valmistavalla UPM Raflatacilla on jakeluterminaalit Venäjällä ja Ukrainassa.

Chudovon tehtaan tuotantokapasiteetti on 155 000 kuutiometriä vaneria vuodessa ja tehdas on ollut hyvin kannattava.

Venäjällä UPM:n palveluksessa työskentelee noin 800 henkilöä ja Ukrainassa 20.

Puuta UPM on tuonut Suomeen itärajan takaa vuodessa noin 2 miljoonaa kuutiometriä, mikä on alle 10 prosenttia yhtiön kotimaassa käyttämästä puusta.

Sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrela kertoo, että Venäjä ei ole UPM:llä 10 suurimman maan joukossa toiminta-alueena tai vientikohteena.

Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja siitä seuranneiden pakotteiden vaikutukset yhtiötä kohtaan ovat hänen mukaansa samanlaisia kuin kaikkiin muihin kansainvälistä kauppaa käyviin yrityksiin.

"Vaikutukset näkyvät kansainvälisessä maksuliikenteessä ja heijastuvat sitä kautta", Harrela sanoo.

Metsä Groupilla toimii Venäjällä Syvärin rannalla Metsä Svirin saha, johon myös kuuluu vuokrasopimuksin puunhankinta-alueita. Sahan tuotannosta noin 95 prosenttia on mennyt vientimarkkinoille.

Metsä Groupin viestintäjohtajan Juha Laineen mukaan pakotteiden kokonaisvaikutus konsernin liiketoimintaan on vähäinen.

Venäjältä Metsä Groupin tehtaille tulleen puun määrää ei kerrota, mutta Laine sanoo sen merkityksen olevan pieni. "Pääasiassa tuonti on sahahaketta ja koivukuitupuuta."

Kaikkiaan Venäjän osuus Metsä Groupin liikevaihdosta on ollut noin 2 prosenttia.

Lue lisää:

MTK:n Tiirola vaatii venäläisen puun tuonnin lopettamista – "Voidaan korvata kotimaisella metsänhoitorästien puulla"

Hyökkäys Ukrainaan pysäyttää metsäinvestoinnit Venäjälle tilanteessa, jossa maa yrittää laajentaa ja modernisoida tuotantoaan