Ennallistamispoltto ohjaa metsää kohti luonnontilaa – Metsähallituksen tavoitteena noin 100 hehtaaria vuodessa

Repoveden kansallispuiston reunalla Tihvetniemessä retkeilijä voi törmätä hiiltyneisiin männyn runkoihin.

Ennallistamispolton jäljet näkyvät yhtä seitsemän vuoden jälkeen Metsähallituksen männikössä.

"Lähtötilanteena oli istutusmännikkö. Nyt se saa kehittyä luonnontilaisesti. Tavoitteena on, että lajisto ja puulajisuhteet muuttuisivat luonnontilan kaltaisiksi", kertoo Metsähallituksen Luontopalveluiden erikoissuunnittelija Rauli Perkiö.

Nuoren kasvatusmetsän kulotuksen suunnittelu vaati hakkuuaukkoon verrattuna erityistä tarkkuutta.

Reilun seitsemän hehtaarin männikkö harvennettiin ennen polttoa noin 2 000 rungosta 800:aan hehtaarilla. Kuviota ympäröivät palokäytävät avohakattiin noin 10 metrin leveydeltä.

"Jos metsää ei olisi harvennettu, sen kuivuminen olisi ollut hidasta ja polttaminen riskialttiimpaa", Perkiö kertoo.

Tarkasta suunnittelusta huolimatta metsä poltettiin lopulta kahdessa osassa. Ensimmäisellä kerralla polttonopeus hidastui ja tuuli yltyi.

Kulotus keskeytettiin riskitilanteiden välttämiseksi, kun kulotukseen osallistuvien lailliset työtunnit tulivat täyteen.

Toisella kertaa poltto sujui ongelmitta. Jälkivartiointi kesti kolme vuorokautta, kunnes sade sammutti alueen lopullisesti.

"Mitä paremmin metsä palaa, sitä pienempi on uudelleensyttymisen riski."

Männylle sopiva kulotusta edeltävä runkoluku on Perkiön kokemuksen mukaan hehtaarilla noin 600–1 000.

Suurempi määrä kuivuisi liian hitaasti, vähäisemmällä haasteena olisi heinittyminen. Kuusella kulotusta edeltävä sopiva runkoluku on vain 200–250 hehtaarilla, jos halutaan välttää soihtu- ja latvapalot.

Kaikkialla metsän harventaminen ei ole tarpeen ennen kulotusta. Esimerkiksi saarissa ja märkien soiden keskellä tulen leviämisriski on vähäinen.

"Tällaisissa paikoissa puuston tiheydellä ei ole juurikaan vaikututusta turvallisuuteen vaan ainoastaan kuivumiseen. Ennallistamispolttoja voidaan sopivilla kohteilla toteuttaa myös ilman puuston käsittelyä."

Ennallistamispoltossa tavoitteet poikkeavat metsänhoidollisesta kulotuksesta. Jälkimmäisessä tavoitellaan parempia kasvuoloja uudelle puusukupolvelle, ennallistamispolton jälkeen metsä saa jäädä niille sijoilleen.

Molemmissa tapauksissa muodostuu monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta ja palaneita elinympäristöjä.

Metsähallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä ennallistamispolttoja noin 100 hehtaarilla vuodessa. Määrä vaihtelee vuosittain säiden mukaan.

"Sateisena kesänä 2007 hehtaareja tuli nolla, vuonna 2018 taasen noin 150. Tänä vuonna kulotimme ennallistamispolttoja reilu 50 hehtaaria", Perkiö listaa.

Lue myös:

Kulotus karkottaa kilpailevat kasvit – tumma kasvualusta voi kuitenkin olla taimille tappavan kuuma ilman maanmuokkausta

Metsänhoidollinen kulotus tehdään aina kuivalla säällä – Aarre: Tässä on Suomen suurin kulottaja

Luonnonhoidollinen kulotus tekee hyvää tuleville puusukupolville – Haapajärvellä poltettiin hakkuutähteet, latvat ja aluskasvillisuus