Metaanipaine saattoi räjäyttää Siperian mystisen kraatteriin

Siperiassa sijaitsevan Jamalin niemimaan kamaraan ilmestynyt kraatteri ihmetyttää tutkijoita. Kesällä tehdyllä helikopterilennolla maassa havaittiin läpimitaltaan yli 60-metrinen reikä, jonka reunoille oli purskahtanut suuri määrä maata.

Paikalta ei löytynyt palamisen jälkiä, mikä sulki pois räjähdyksen. Paikalliset asukkaat kertoivat havainneensa valonvälähdyksiä, mikä sai jotkut epäilemään jopa avaruusolioiden vierailua.

Ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila Ilmatieteen laitokselta arvelee kraatterin syyksi metaanikaasun purkauksen. Arviota puoltaa kraatterin sijainti alueella, jossa maaperään kertyy metaania. Lisäksi ikiroudan sulaminen muuttaa maaperän rakennetta.

”Mahdolliset valonvälähdykset voivat selittyä ilmaan purkautuneen metaanin myöhemmällä syttymisellä.”

Laurilan mukaan maaperään purkautunut kaasu on jäänyt loukkuun saven tai muun tiiviin maakerroksen alle. Lopulta kansi on rikkoutunut joko paineen tai kannen päällä olleen jään sulamisen takia.

Pohjoisten alueiden lämpeneminen voi muuttaa monin tavoin metaanilähteiden ja -nielujen toimintaa. Muutoksista on vaikea pitää lukua, sillä harvaan asutuilla alueilla ole aina tietoa ”normaalista” tilanteesta.

Ilmakehän metaanipitoisuus tasapainottui 1990-luvun puolivälissä ja pysyi samalla tasolla vuoteen 2007 asti. Tämän jälkeen pitoisuus lähti uudeellen kasvuun. Nyt metaania on ilmakehässä 1,8 miljoonasosaa (pmm).

Esiteollisena aikana pitoisuus pysyi vakaasti 0,75 pmm:n tienoilla.

Rajut purkaukset voivat kasvattaa metaanin pitoisuutta ilmakehässä, kun merivesi tai maan päällä olevat kasvit ja mikrobit eivät ehdi siepata ainetta ennen tämän pääsyä ilmaan.

Merkittävät yksittäiset päästöt näkyvät mittauksissa, joita tehdään useissa pisteissä pohjoisilla alueilla. Järjestelmällinen seuranta edellyttää usein kansainvälistä yhteistyötä.

Laurilan mukaan poliittiset jännitteet eivät ole perinteisesti juuri näkyneet tutkijayhteisössä. Toiminta edellyttää kuitenkin viranomaisilta anottavia lupia, joiden järjestyminen ei ainakaan helpotu poliittisen lämpötilan noustessa.

HEIKKI JAAKKOLA

Avaa artikkelin PDF