Tiesitkö, että kivipinojen kasaaminen retkeilyalueille on lailla kielletty?
Retkeilyreiteillä ja varsinkin maiseman korkeimmilla kohdilla näkee kulkijoista kertovia kivikasoja. Retkestä tai vaelluksesta ei kuitenkaan saisi jäädä luontoon mitään jälkiä, muistuttaa Yle.
Kivistä kasattu röykkiö Mallan kansallispuistossa. Kivikasoja näkee etenkin tuntureissa. Kuva: Sanne Katainen / VL-arkistoOmaa käyntiä merkkaava muistomerkki on parempi jättää tekemättä luontoon. Rakennelmien tekeminen sekä luonnonoloihin ja maisemaan epäedullisesti vaikuttavat teot ovat kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla lailla kiellettyjä, uutisoi Yle.
Metsähallituksen Lapin Luontopalvelujen tiedottaja Pirjo Rautiainen kertoo, että esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa kivien kasaaminen on jo vahingoittanut tunturin luonnollisia, roudan tekemiä kuviomaita.
Kivien pinoamisella voi myös vahingoittaa muinaisjäännöksiä. Kivien siirtäminen voi tuhota esimerkiksi Lapin ja Lannan rajamerkkejä, joista osa on tehty jo 1700-luvulla.
”Kivien kasaaminen niihin tai niiden viereen ja kivien ottaminen rajamerkeistä on todella väärin. Se on myös muinaismuistolain mukaan kiellettyä”, Rautiainen sanoo.
Kivien siirtäminen voi tuhota myös muinaisia purnuja eli säilytyskuoppia.
Kansallispuistoissa vierailtiin viime vuonna 3,1 miljoonaa kertaa. Kävijämäärät kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla ovat viime vuosina kasvaneet.
”Jos edes kymmenen prosenttia kasaa tötterön tunturin laelle, siellä on niitä aika paljon”, Rautiainen sanoo.
Kivipinojen sijaan kannattaa retkillä pitää mukana kynä, jolla kirjaa oman nimen ja terveiset autiotuvan, laavun tai luontokeskuksen vieraskirjaan.
”Kun ihminen menee luontoon, periaatteena pitäisi olla älä jätä itsestäsi jälkeä”, Rautiainen sanoo.
Yle listaa uutisessaan myös muita tärkeitä retkeilijän käytössääntöjä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
