• Tutkijat: Älä anna punkin pilata luontosuhdettasi

    Ihmistä voi houkuttaa ajatus, että punkit katoaisivat maapallolta. Niiden häviäminen voisi kuitenkin myös tuoda luonnossa yllättäviäkin seurauksia.
    Punkkien häviäminen voisi tuoda luonnossa yllättäviäkin seurauksia, joita emme osaa ennakoida.
    Punkkien häviäminen voisi tuoda luonnossa yllättäviäkin seurauksia, joita emme osaa ennakoida. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Metsä|Eläimet ja kasvit
    24.9.202614:00
    Henna Lääveri

    Puutiainen eli tutummin punkki nostattaa monen mielessä inhoa, sen levittämät taudit, punkkipihdit ja lahkeiden syynäämisen.

    Punkki on kuitenkin osa luontoa, eikä vain ihmisen riesa, muistuttaa biologi ja väitöskirjatutkija Saija Vuorenmaa Jyväskylän yliopistosta.

    ”Luonnon kannalta puutiainen on aivan tavallinen osa lajien kirjoa”, hän toteaa tiedotteessa.

    Ihmistä voi houkuttaa ajatus, että punkit katoaisivat maapallolta. Vuorenmaan ja hänen kollegansa Elli Liimataisen mukaan silloin voisi toki käydä niin, että punkkien välittämät taudit vähenisivät.

    Luonnossa voisi ehkäpä liikkua kepeämmällä mielellä, mutta ekosysteemin mittakaavassa tilanne on heidän mukaan kuitenkin mutkikkaampi.

    "Vaikka puutiainen ei ole millekään saalistajalle korvaamaton ravinnonlähde, silläkin on paikkansa ja itseisarvonsa osana luontoa", Liimatainen muistuttaa.

    Punkkien häviäminen voisi Vuorenmaan mukaan myös tuoda luonnossa yllättäviäkin seurauksia, joita emme osaa ennakoida.

    ”Jos punkit yhtäkkiä pyyhittäisiin pois, vapautunut ekologinen lokero ei välttämättä jäisi tyhjäksi pitkäksi aikaa”, hän arvioi.

    Loiset säätelevät ja tasapainottavat isäntäeläinpopulaatioita, joten tilalle voisi asettua jokin toinen laji vastaavine seurauksineen.

    Punkki myös paljastaa tutkijoiden mukaan luonnon osasena paljon koko ympäristönsä tilasta. Se reagoi lämpötilan ja kosteuden muutoksiin, ja sen menestys riippuu pitkälti siitä, miten punkin isäntäeläimet kuten pikkunisäkkäät, linnut ja sorkkaeläimet voivat.

    "Vaikka puutiainen ei ole millekään saalistajalle korvaamaton ravinnonlähde, silläkin on paikkansa ja itseisarvonsa osana luontoa."

    Elli Liimatainen
    Lisää aiheesta
    • Pihakissasta punkkipihdeillä irroitetut puutiaiset aloittavat vaivalloisen näköisen taaperruksensa heti pöydän pinnalla.

      Piha ja puutarha | Video: Kupunsa verellä täyttäneet punkit kohtaavat toisensa kuin hahmot Kaurismäen elokuvassa

    Vaikka punkit inhottaisivat, ei pelon kuitenkaan kannata Liimataisen mukaan antaa nakertaa omaa luontosuhdetta.

    ”Kun asianmukainen pukeutuminen ja punkkitarkastus tulevat rutiiniksi, metsään voi astua levollisin mielin”, hän opastaa.

    "Metsän tarjoamat hyödyt terveydelle ja hyvinvoinnille ovat nimittäin huomattavasti mahdollisia riskejä suuremmat.”

    Vuorenmaa ja Liimatainen ovat mukana perjantaina 25. syyskuuta Jyväskylässä Tutkijoiden yö -tapahtumassa, jossa he muun muassa kertovat, miltä näyttää punkin paikka luonnon ekosysteemissä.

    Tutkijoiden yö on vuosittain järjestettävä euroopanlaajuinen tiedetapahtuma. Suomessa ohjelmatarjontaa on yhdeksällä eri paikkakunnalla.

    Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.

    Lisää aiheesta
    • Punkki ei välttämättä ole vielä asettunut talvilevolle.

      Luonto | Punkki voi purra Suomessa ympäri vuoden – mutta miksi ihmiset syövät niitä etelän maissa?

    • Kuvassa puutiainen eli arkikielellä punkki. Väitöskirjatutkimus painottuu kahteen Suomessa rinnakkain esiintyvään puutiaislajiin, puutiaiseen ja taigapunkkiin.

      Ympäristö | Ilmastonmuutos mahdollistaa puutiaisten leviämisen uusille alueille – suomalaistutkimus paljasti lähes 50 eri virusta

    Artikkelin aiheet
    punkki
    puutiainen
    luontosuhde
    ekosysteemi
    Tutkijoiden yö
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?