Toistuvat lumettomat talvet voivat heikentää kuusien kasvua
Leena Finérillä ja Tapani Revolla riittää tutkittavaa, sillä esimerkiksi kuusikossa mykorritsoja eli sienijuuria on noin 150 kappaletta neliösenttimetrillä. Jaakko Kilpiäinen Kuva: Viestilehtien arkistoKONTIOLAHTI (MT)
Lievimmät roudan aiheuttamat juurivauriot puu pystyy korjaamaan jo vaurioitumista seuraavana kasvukautena, mutta vakavampien korjaamiseen kuluu useampi kasvukausi.
Juurien riski vaurioitua on erityisen suuri metsiköissä, joiden maan vedenpidätyskyky on suuri ja olot roudan muodostumiselle otolliset.
Kuusi on erityisen altis roudan vaikutuksille pinnallisen juuriston takia.
”Ääriolojen on kuitenkin toistuttava useammin kuin kerran ennen kuin vakavia vaurioita tai kasvutappioita alkaa syntyä. Luonto on tottunut kestämään hyvin satunnaisia stressitekijöitä”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vanhempi tutkija Tapani Repo. Hän johtaa juuristotutkimusryhmää.
Puun maanpäälliset osat ovat peili juuriston kunnolle. Juuriston elämä tunnetaan yhä melko huonosti, ja tutkimuksen tekeminen on haastavaa.
”Tutkimustuloksista saatava hyöty ei ole suoraan muunnettavissa rahaksi tai metsänhoitosuosituksiksi, mikä lisää haasteita”, toteaa Metlan professori Leena Finér.
Metlan Joensuun yksikkö esitteli juuristotutkimusta maailman kasvipäivänä vajaat pari viikko sitten.
Ilmastonmuutoksen on ennustettu vähentävän lumipeitteen paksuutta. Koska talvipakkaset eivät kokonaan häviä, jollain alueilla voi esiintyä nykyistä enemmän routaa.
Mahdollisten muutosten vaikutuksia puiden juuristoon selvitettiin Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa. 50-vuotiaan kuusikon routaoloja muutettiin kahtena talvena keinotekoisesti.
Osassa koealoja lumi kolattiin talven aikana pois, jotta maa saatiin jäätymään normaalia enemmän. Osa koealoista eristettiin muovitetuilla olkipatjoilla roudan sulamisen hidastamiseksi.
Vertailukoealoilla lunta satoi ja suli luonnonmukaisesti.
Juurten syntyä, kasvua ja kuolemaa seurattiin erikoiskameralla maahan upotettujen akryyliputkien kautta neljänä kasvukautena noin kuukauden välein. Eri aikaan otettuja kuvia vertaamalla selvitettiin juurten syntyä ja kuolemaa, Repo selittää.
Tämän lisäksi puiden juurista ja latvuksesta tehtiin mittauksia routakäsittelyjen vaikutusten selvittämiseen puun eri osien kasvuun ja elintoimintoihin.
Hienojuuret uusiutuvat keskimäärin 300 päivän välein, kun taas paksujuuret elävät jopa vuosia.
Finér muistuttaa, että puun vuotuisesta biomassatuotoksesta 75 prosenttia tapahtuu maan alla juuristossa. Juuristo on merkittävä hiilen sitoja.
Puun juurista suurin osa maan pintakerroksessa. Kolme neljäsosaa hienojuurista uusiutuu vuosittain.
”Esimerkiksi kuusikossa mykorritsoja eli sienijuuria on 1,5 miljoonaa kappaletta neliömetrillä, eli noin 150 kappaletta”, kertoo Finér.
Aikaisempien kasvukausien hienojuurten kasvumenetyksiä puut pyrkivät korjaamaan sijoittamalla kasvuresursseja heikommassa kunnossa olevien juurten osien kasvuun.
”Kahtena routakäsittelyä seuranneena kasvukautena juurten kasvu oli voimakkainta niillä koealoilla, missä roudan sulaminen oli tapahtunut hitaimmin”, kertoo Repo.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
