
Joka vuosi Suomessa kylvetään mäntyä noin 25 000 hehtaarille. Kylvösiementä urakkaan kuluu keskimäärin 7 000 kiloa. Kylvösiemenen hinta on 700–1 000 euroa kilolta riippuen siitä, käytetäänkö metsikkösiementä vai jalostettua siementä. Varovastikin arvioituna metsiin kylvetään siis vuosittain siementä lähes viiden miljoonan euron arvosta.
Taimiksi näistä siemenistä kehittyy vain murto-osa, sillä esimerkiksi koneellisessa kylvössä keskimääräinen taimisaanto on 10 prosenttia.
”Joskus mietin itsekin, miksei koneellisen kylvön taimisaantoon kiinnitetä enempää huomiota”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Pekka Helenius.
Koneellisen kylvön taimisaantoa heikentää se, että iso osa muokkausjälkeen päätyvistä siemenistä jää paljaaksi.
”Siemen vaatii itääkseen kosteutta, joka maaperässä nousee kapillaarisesti kohti pintaa. Mutta jos siemenen päällä ei ole peittoa, kosteus haihtuu ja itäminen hidastuu”, Helenius sanoo.
Muokkausjäljen pinnalla siemenet ovat myös alttiita siemeniä syöville linnuille, nisäkkäille ja hyönteisille.
Siemenen peittäminen parantaa taimisaantoa merkittävästi.
”Jos siemen peitetään, taimettumisprosentti vähintään kaksinkertaistuu.”
Helenius on yhdessä Suomen metsäkeskuksen ja Ajutech Oy:n kanssa kehittänyt metsäkylvökauhaa, jolla siemen voidaan kylvää ja peittää samalla kertaa.
Kylvölaikku tehdään kauhan alapinnan muokkausterällä, ja siemenet sirotellaan laikkuun kauhaan integroidusta kylvölaitteesta. Kauhan pohjan pyörivä seula seuloo kauhassa olevasta maa-aineksesta ohuen, noin sentin paksuisen kerroksen siementen päälle.
Metsäkylvökauhan ensimmäinen prototyyppi valmistui kesällä 2016, ja kauhan kehitystyötä on sen jälkeen jatkettu kenttäkokeiden perusteella.
”Uskomme, että olemme nyt lähellä viimeistä versiota. Lastentaudit on voitettu.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2023.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
