Tukiaiset vääristävät markkinoita?

Koko talven ja kevään otsikoissa on ollut metsähakesähkön tuotantotuki. Metsäteollisuus on toistuvasti vaatinut sen poistamista. Vaadetta on perusteltu niin sahojen sivutuoteongelmalla kuin raakapuumarkkinoiden vääristymisellä. Värikkäimmissä spekulaatioissa 30 miljoonan euron tuen on maalailtu johtavan jopa metsäteollisuuden tuhoon.

Ei syytä huoleen! Ei metsäteollisuus täältä mihinkään lähde tai jos lähtee, niin ei ainakaan tuon tuen takia. Säännöllisesti tehtyjen selvitysten mukaan metsähaketuelle ei ole ollut minkäänlaisia vaikutuksia ainespuumarkkinoihin. Lisäksi Suomessa maksettu metsähakkeen tuotantotuki on Euroopan kustannustehokkaimpia uusiutuvan energian edistämiseksi maksettuja tukia.

Jos tuki poistettaisiin, ainoa mitä saavutettaisiin olisi fossiilisen energian käytön lisääntyminen. Sahojen puru- ja kuoriongelma on ratkaistava, mutta valitettavasti se ei poistuisi metsähaketuen mukana.

Jos energiatuista ja niiden puumarkkinavaikutuksista ollaan ihan oikeasti huolissaan, tarkastelua pitänee laajentaa.

Tarkastellaanpa vaikka raskaalle teollisuudelle suunnattua päästökauppakompensaatiota. Sen vuotuinen kokonaismäärä on reilut 40 miljoonaa euroa, josta metsäteollisuuden osuus on arviolta puolet.

Tuki tulee energiaintensiiviselle suurmetsäteollisuudelle, ei esimerkiksi pk-sahoille. Tavoitteena on, että kompensaatiojärjestelmä korvaa päästökaupasta aiheutuvan sähkön kallistumisen paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle ja estää teollisuuden siirtymisen halvemman sähkön maihin.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) mukaan EU:n päästökauppa ei ole siirtänyt tuotantoa alhaisempien päästökustannusten maihin. Eli tuella ei ole ollut mitään merkitystä, vaan se on pelkkä tulonsiirto veronmaksajilta teollisuudelle. Mutta jos tuen saajia uskomme, se ei ilmeisestikään vääristä markkinoita, toisin kuin haketuki.

Toinen hyvä huono esimerkki on energiaveron palautukset energiaintensiiviselle teollisuudelle, siis samalle joka saa myös päästökauppakompensaatiota. Tuki palauttaa valtaosan maksetuista energiaveroista ja sen tavoitteena on parantaa energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä.

Yllätys, yllätys VATT:n tutkimuksen perusteella tukijärjestelmä ei ole onnistunut tässäkään tavoitteessa. Tutkimuksessa ei löytänyt tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota veronpalautusten ja yhdenkään teollisuuden kilpailukykyindikaattorin välillä.

Mutta, tuki vääristää kilpailua, sillä suurikokoiset yritykset saavat takaisin huomattavasti suuremman osan maksamistaan energiaveroista kuin samojen toimialojen pienemmät, palautuksiin oikeutetut yritykset.

Pienenä vinkkinä kohti älyllistä rehellisyyttä. Jos esimerkiksi Metsäteollisuus ry:ssä ollaan aidosti huolissaan pk-sektorin kilpailukyvystä ja markkinoiden tasapuolisuudesta, kannattaa keskittyä oleelliseen. Tosin se voi olla omien etujen vastaista.