Millainen on suomalainen metsänomistaja? Tässä kuussa 16 000 metsänomistajaa saa kyselyn kotiinsa

Helmikuussa 2019 monen metsänomistajan postiluukkuun kolahtavan kyselyn tavoitteena on selvittää, millaisia ovat tämän päivän metsänomistajat ja mitä tavoitteita ja tarpeita heillä on.

Kyselyn vastaajiksi on arvottu noin 16 000 erilaista metsänomistajaa ympäri Suomen. Heidät on poimittu Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmästä.

”Kyselyllä pyritään saamaan mahdollisimman kattava kuva suomalaisista metsänomistajista. Siksi jokaisen kyselyn saaneen kannattaa vastata. Metsänomistajan oma ääni on tärkeä”, toteaa tutkimushankkeen johtaja Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta.

Metsänomistajapalveluiden asiantuntija Kaisa Laitinen Suomen metsäkeskuksesta odottaa jo innolla kyselyn tuloksia, sillä ilmastonmuutos on nostanut metsät laajasti yleiseen keskusteluun.

”Loppupelissä se on kuitenkin metsänomistaja, joka päättää, miten metsäänsä hoitaa, jos hoitaa, vai jättääkö sen jopa kehittymään täysin luontaisesti. On mielenkiintoista nähdä millaisia tavoitteita ja arvoja tutkimuksessa tulee esiin. Meidän metsäammattilaisten tulee kuunnella metsänomistajia herkällä korvalla ja miettiä, miten pystymme vastaamaan heidän toiveisiinsa”, Laitinen pohtii.

Metsänomistaja voi vastata kyselyyn joko paperilla tai sähköisesti. Tuloksia kyselystä on luvassa vuonna 2020.

Suurimman osan Suomen metsistä omistavat tavalliset perheet.

”Kolme tasakymmeniin pyöristettyä lukua kuvaa hyvin perhemetsänomistajien merkitystä: he omistavat metsämaasta 60 prosenttia, puuston kasvusta 70 prosenttia ja myyvät teollisuudelle 80 prosenttia sen tarvitsemasta kotimaisesta puusta”, havainnollistaa tutkija Harri Hänninen Luonnonvarakeskuksesta.

Perhemetsätiloja on noin 350 000. Omistajia näillä tiloilla on kuitenkin kaksinkertainen määrä, yli 600 000, sillä osan tiloista omistavat puolisot yhdessä ja osa on joko kuolinpesinä tai yhtyminä. Perhemetsätilat ovat varsin pieniä, keskikoko on 30 hehtaaria.

Metsänomistajakunta muuttuu siinä kuin suomalainen yhteiskuntakin: kaupungistuminen, ikääntyminen ja koulutuksen lisääntyminen näkyvät metsänomistajakunnassa. Tämä vaikuttaa metsänomistajien tavoitteisiin, siihen miten metsiä käytetään ja millaisia palveluja tarvitaan.

Tutkimusta johtaa Helsingin yliopisto ja lisäksi siinä ovat mukana Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura. Tutkimusta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö sekä kyseiset tutkimusorganisaatiot.

Metsänomistajatutkimuksia on tehty Suomessa 1960-luvulta alkaen. Kymmenvuotistutkimukset aloitettiin vuonna 1990.