Metsälaki tiukentumassa – näin se vaikuttaa metsänomistajaan

Metsälain edellinen uudistus antoi metsänomistajille varsin vapaat kädet metsiensä hoitoon. Nyt edessä on osittainen paluu vanhaan, sillä maa- ja metsätalousministeriö haluaa palauttaa esimerkiksi taimikon perustamisilmoituksen.

Ministeriö on asettanut metsälain ja siitä annetun asetuksen muutoksen valmisteluun työryhmän. Sen tehtäviin kuuluu palauttaa metsänuudistamiseen liittyvä lakisääteinen taimikon perustamisilmoitus.

Ministeriön mukaan taimikon perustamisilmoitus edistäisi metsien nopeaa uudistamista ja sen seurantaa.

”Pääosa metsistä uudistetaan nopeasti. Silti vajaalla kolmanneksella uudistustaloissa toimet ovat tekemättä vielä kaksi vuotta päätehakkuun jälkeen”, toteaa työryhmää vetävä metsäneuvos Erno Järvinen.

Uudistus koskisi myös eri-ikäisrakenteisesti kasvatettavia metsiä. Niiden hakkuiden jälkeen metsänomistajien pitäisi tehdä vastaava uudistumis- ja taimettumisilmoitus.

Muutostarpeen taustalla on huoli metsien kasvun hiipumisesta. Siihen liittyen ministeriö näkee tarvetta muuttaa myös kasvatusmetsien hoidon ohjeistusta.

”Metsien kasvua ja hiilensidontaa voidaan tehostaa tekemällä kasvatusmetsien harvennukset lievempinä sekä osin myös myöhemmin eli kasvattamalla nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää tiheämpänä”, todetaan työryhmän toimeksiannossa.

Nuorten metsien kasvattaminen nykyistä tiheämpänä on yksi keino metsien kasvun lisäämiseen. Kuva: Petteri Kivimäki

Työryhmän pöydälle nostetaan myös harvennushakkuiden korjuujäljen valvontamenetelmän ja kohdevalinnan uudistaminen.

Muutoksia on siten tulossa metsien kestävästä hoidosta annetun asetuksen kohtiin, joissa määritellään kasvatushakkuussa jätettävän puuston laatu, määrä ja jakautuminen sekä toteutuksen valvonta.

”Muutosesitykset liittyvät hallitusohjelman kirjauksiin liian voimakkaista harvennushakkuista ja metsälain valvonnan tehostamisesta”, toteaa Järvinen

Metsänomistajia edustava MTK pitää hyvänä, että hallitus haluaa panostaa metsien kasvuun ja sen avaamiin mahdollisuuksiin. Se on paljon viisaampaa kuin keskustelu hakkuiden rajoittamisesta.

”Nopea uudistamien on kaikkien etu ja taimikon perustamisilmoitus voi olla siihen toimiva työkalu”, arvioi metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

”Myös metsien jatkuvaan kasvatukseen ja harvennusjälkeen liittyvä pohdinta on hyvä tehdä tässä yhteydessä”, Mäki-Hakola lisää.

Mäki-Hakola kiinnittäisi huomiota metsien kasvukykyyn ja terveyteen muutoinkin. Harvennusjäljen osalta muutosten toimivuus pitää kuitenkin kokeilla käytännössä ennen valvonta-automatiikan käyttöönottoa.

”Lähtötilanne vaikuttaa harvennusjäljen laatuun. Heikosta lähtötilanteesta ei välttämättä päästä hyvään lopputulokseen”, muistuttaa Mäki-Hakola.

Aiemmin metsälaki ohjasi metsänomistajien toimia hyvin tiukasti. Esimerkiksi eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus oli käytännössä mahdotonta. Metsänhoidolliset yläharvennukset olivat tosin tuolloinkin sallittuja.

Metsälaki uudistui perusteellisesti vuonna 2013. Se vapautti metsänomistajat hoitamaan metsiään haluamallaan tavalla.

Lähtötilanne vaikuttaa harvennuksen lopputulokseen, muistuttaa MTK. Kuva: Marita Waenerberg

Metsätalouden kestävyyttä nykylaissa varmistaa lähinnä uudistushakkuun jälkeinen uudistamisvelvollisuus. Eteläisessä Suomessa määräaika on 10 vuotta.

Kasvatushakkuille laki määrittelee jätettävän puuston vähimmäismäärät. Lisäksi laki rajoittaa metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden käsittelyä.

Metsänomistajan velvollisuuksiin kuuluu metsänkäyttöilmoituksen teko Metsäkeskukselle 10 päivää ennen hakkuuta.

Järvisen mukaan metsälain muuttamisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista säätää myös oikaisuvaatimusmenettelystä.

Samalla metsälakia muutetaan niin, että sen ulkopuolelle jäävät puolustusvalmiuden turvaamiseen tarvittavilla alueille tehtävät toimenpiteet.