Miksi yhden kansallispuiston parkkipaikka pullistelee ja toinen on autio? Kävijämäärä riippuu monesta muuttujasta ‒ iso osa luontokohteista on suurelle yleisölle tuntemattomia
Innostus luontomatkailuun ei johdu pelkästään koronasta ja siitä, että kaksi vuotta sitten maailma oli kiinni.Tilaajalle
Yksi Suomen suosituimmista kansallispuistoista on Sipoonkorven kansallispuisto. Kuva: Jaana KankaanpääJos ennusmerkit pitävät paikkansa, kansallispuistojen kesästä on tulossa vilkas, kertoo Metsähallituksen johtava asiantuntija Sakari Kokkonen.
Ensimmäisenä koronavuonna, eli vuonna 2020, kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat melkein 25 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Vuosien 2020 ja 2021 välillä kasvua nähtiin kaksi prosenttia, ja Kokkosen mukaan kasvu ei näytä taittumisen merkkejä.
”Vielä kymmenisen vuotta sitten pelättiin, että kansallispuistojen kävijät niin sanotusti ukkoutuvat, mutta maailma muuttuikin melkoisesti”, Kokkonen huomauttaa.
Syitä siihen, että kansallispuistot houkuttavat nykyään nuortakin kävijäkuntaa, on monia. Kaikki syyt eivät johdu koronapandemiasta ja siitä, että ulkomaanmatkailun sijaan matkakohteita piti etsiä kotimaasta.
Ensinnäkin lähimatkailu sopii kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan, Kokkonen muistuttaa. Entistä useampi haluaa vähentää lentämistä.
”Voisi sanoa, että jos nuorisolle ja lapsiperheille antaa kipinän luontomatkailusta, se kantaa todennäköisesti läpi elämän.”
Luontokohteiden saama noste johtuu osittain sosiaalisesta mediasta. Kun nuoremmat polvet bongaavat omista sosiaalisen median kanavistaan, missä hienoissa paikoissa kaverit ovat käyneet, halutaan sama kokea itsekin.
”Sosiaalisen median verkostot ovat nykyajan puskaradio”, Kokkonen tiivistää.
Vaikka kansallispuistomatkailu saa pontta monesta lähteestä, matkailijamäärien ennustamisessa on monta muuttujaa.
”Kasvu on ollut viime vuodet kotimaan kysynnän varassa, joten tänä vuonna kävijämääriin vaikuttaa paljon se, miten suomalaiset matkaavat ulkomaille. Vaikutusta on myös polttoaineiden hinnannousulla”, Kokkonen kertoo.
Kuten kaikissa luontokohteissa, myös kansallispuistoissa säät vaikuttavat matkailijoiden määrään. Järvipuistot houkuttavat eniten helteellä, mutta jos uskaltautuu retkelle kolealla sadesäällä, saa ihastella maisemia rauhassa.
Koska suuri osa kesätapahtumista peruttiin vuosikymmenen ensimmäisinä kesinä, kukaan ei toistaiseksi osaa ennustaa, miten kesätapahtumat jatkossa vaikuttavat luontomatkailuun.
”Saattaahan käydä niinkin, että kansallispuistossa käydään samalla reissulla kuin tapahtumissa”, Kokkonen pohtii.
Kestosuosikit pitänevät kuitenkin pintansa vuodesta ja erilaisista muuttujista huolimatta, hän lisää. Pohjoisen ruskasesonki on yksi varma kiinnostuksen kohde.
Kansallispuistojen kävijämäärän kasvu ei Kokkosen mukaan kaadu puistojen infrastruktuurin riittämättömyyteen.
”Parin viime vuoden aikana olemme kuroneet umpeen korjausvelkaa. Tällä hallituskaudella rahoitusta on saatu sen verran, että se on ollut mahdollista.”
Reittejä on kunnostettu, opastusta lisätty ja uudet kävijäryhmät, kuten sup-lautailijat ja maastopyöräilijät, otettu aiempaa paremmin huomioon.
”Veroeuroja ei kuitenkaan voi käyttää niin, että lopputulos palvelee vain kapeaa käyttäjäryhmää.”
Luontomatkailukohteiden houkuttelevuus on kiinni kahdesta hieman ristiriitaiselta kuulostavasta asiasta, eli luonnon kauneudesta ja saavutettavuuden helppoudesta. Kynnys lähteä luontoon laskee, jos sinne pääsee helposti, mutta samalla luonto kuluu ja luontoelämys häiriintyy suuresta ihmismäärästä.
Kokkosen mukaan kahden viime vuoden aikana suosituimmissa kohteissa ongelmia ovat aiheuttaneet esimerkiksi parkkipaikkojen riittämätön määrä sekä nuotiopaikkojen ruuhkaisuus.
Koska Suomi on harvaan asuttu, metsäinen ja vesistöjen kirjoma maa, luontokohteiden ruuhkautumista voi pitää hieman erikoisena ongelmana. Ongelman juurisyy onkin siinä, että iso osa luontokohteista on suurelle yleisölle tuntemattomia, joten kysyntä kohdistuu vahvimmin tietyille alueille.
”Luontomatkailussa on valtavasti potentiaalia, sillä luontoa kyllä riittää. Luonnon tuotteistaminen ja kohteiden tekeminen tunnetuksi onkin toinen juttu etenkin. Samalla pitää muistaa, että kansallispuistojen lähtökohtana on luonnonsuojelu.”
Kokkonen muistuttaa, etteivät kansallispuistot suinkaan ole ainoa mahdollisuus luontomatkailuun. Jokamiehenoikeudet sallivat monenlaisen omatoimisen retkeilyn.
”Aika harva Suomen kolkka on täysin saavuttamattomissa”, Kokkonen lisää.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
