

Kasvupaikalle sopivan puulajin valinta on yhä tärkeämpää tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos lisää metsien tuhoriskejä, sanoo erikoistutkija Katri Himanen Luonnonvarakeskuksesta.
Ilmaston lämpenemisen ennakoidaan parantavan monien puulajien kasvua. Kuusi hyötyy lisälämmöstä kuitenkin mäntyä ja koivua vähemmän tai sen kasvu jopa kärsii.
Parhailla mailla kuusen vaihtoehtoja ovat muun muassa rauduskoivu, jalot lehtipuut, tervaleppä, siperianlehtikuusi ja douglaskuusi.
Himasen mukaan nykyisen, kuusta suosivan trendin hyvä puoli on, että puuston alkukehitys on melko varmaa. Tuhoriskit kasvavat kuusikon varttuessa. Jos puulajien monipuolisuutta lisätään, riskit ja kustannukset korostuvat taimikon perustamisvaiheessa.
”Täysin riskitöntä vaihtoehtoa ei tarjolla.”
Himanen puhui Tapion metsien kasvua ja metsänhoitosuosituksia käsitelleessä verkkotilaisuudessa viime viikolla.
Luken erikoistutkijan Jaana Luorasen mukaan ilmastonmuutoksen tuomat äärisäät vaivaavat myös nuoria taimia.
Sirkkataimien tuhoutumisen riski kasvaa, kun esimerkiksi kuivuusjaksot tai lumettomat talvet sahaavine lämpötiloineen yleistyvät. Luoranen totesi, että vljelytiheyksiä ei ole ainakaan syytä alentaa.
Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia on muutettu tarkentamalla puulajisuosituksia kasvupaikan lisäksi maalajin mukaan, kertoi Tiina Törmänen Tapiosta.
Metsien kasvun parantamiseksi tulisi välttää liian voimakkaita harvennuksia.
Pääkaupunkiseudun metsänomistajien varapuheenjohtaja Olavi Lyly kaipasi hieskoivun aseman parantamista.
”Suosituksia on kirjoitettu ajassa, jossa koivu oli halpaa. Hieskoivulla on kuitenkin huomattava arvo energia- ja kuitupuuna. Helppo uudistaminen lisää sen arvoa.”
Lyly kiinnittäisi suosituksissa lisää huomiota myös kirjanpainajariskin hallintaan hakkuun suunnittelussa.
”Yksi kuva, jossa näkyy että hakkuu kolmoskuusikon [varttunut kasvatuskuusikko] etelä- ja länsipuolelle altistaa tuhoille, auttaisi jo paljon.”
Metsien kasvun parantamiseksi tulisi välttää liian voimakkaita harvennuksia, sanoi tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Lukesta. Liian harvaksi hakattujen metsien osuus on noussut jatkuvasti.
Metsien kokonaiskasvu on hiipunut viime vuosina. Kuusen kasvu on lisääntynyt, kun sitä on istutettu yhä enemmän, mutta männyn kasvu on hidastunut tätä nopeammin.

Kasvun hiipumista ei ole ihan helppo kääntää, koska kyse on biologiasta. Varsinkin suuri osa Pohjois-Suomen männiköistä on saavuttanut iän, jossa nopein kasvu on ohi.
Etelä-Suomen kuusikoiden suurimmat ikäluokat puolestaan ovat niin nuoria, ettei kasvu ole vielä yltänyt huippuunsa.
”Voi ennakoida, että kuusen kasvu tulee lähivuosina ja vuosikymmeninä lisääntymään.”
Osa mäntyjen heikosta kasvusta johtuu kuivuudesta, joka vaivasi koko maata kesällä 2018 ja Etelä-Suomea vuosien 2019–2020 kesinä. Päälle tulee männyn runsas kukinta 2019–2020, joka vei eväitä puiden kasvulta.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
