• Metsänomistajan mielestä hieskoivun kasvatus pitäisi hyväksyä nykyistä laajemmin – ”Suosituksia on kirjoitettu ajassa, jossa koivu oli halpaa”

    Kuuselle vaihtoehtoisten puulajien yleistyminen vähentäisi varttuneiden metsien tuhoriskiä ja turvaisi metsien kasvua tulevaisuudessa, sanoo Luken erikoistutkija.
    Tilaajalle
    Koivun arvo on noussut nopeasti sen jälkeen, kun puuntuonti Venäjältä loppui viime vuonna.
    Koivun arvo on noussut nopeasti sen jälkeen, kun puuntuonti Venäjältä loppui viime vuonna. Kuva: Markku Vuorikari
    Metsä|Metsänhoito
    28.4.202307:00
    Henrik Hohteri

    Kasvupaikalle sopivan puulajin valinta on yhä tärkeämpää tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos lisää metsien tuhoriskejä, sanoo erikoistutkija Katri Himanen Luonnonvarakeskuksesta.

    Ilmaston lämpenemisen ennakoidaan parantavan monien puulajien kasvua. Kuusi hyötyy lisälämmöstä kuitenkin mäntyä ja koivua vähemmän tai sen kasvu jopa kärsii.

    Parhailla mailla kuusen vaihtoehtoja ovat muun muassa rauduskoivu, jalot lehtipuut, tervaleppä, siperianlehtikuusi ja douglaskuusi.

    Himasen mukaan nykyisen, kuusta suosivan trendin hyvä puoli on, että puuston alkukehitys on melko varmaa. Tuhoriskit kasvavat kuusikon varttuessa. Jos puulajien monipuolisuutta lisätään, riskit ja kustannukset korostuvat taimikon perustamisvaiheessa.

    ”Täysin riskitöntä vaihtoehtoa ei tarjolla.”

    Siperianlehtikuusi kasvaa hyvin parhailla kasvupaikoilla.
    Siperianlehtikuusi kasvaa hyvin parhailla kasvupaikoilla. Kuva: Kari Salonen

    Himanen puhui Tapion metsien kasvua ja metsänhoitosuosituksia käsitelleessä verkkotilaisuudessa viime viikolla.

    Luken erikoistutkijan Jaana Luorasen mukaan ilmastonmuutoksen tuomat äärisäät vaivaavat myös nuoria taimia.

    Sirkkataimien tuhoutumisen riski kasvaa, kun esimerkiksi kuivuusjaksot tai lumettomat talvet sahaavine lämpötiloineen yleistyvät. Luoranen totesi, että vljelytiheyksiä ei ole ainakaan syytä alentaa.

    Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia on muutettu tarkentamalla puulajisuosituksia kasvupaikan lisäksi maalajin mukaan, kertoi Tiina Törmänen Tapiosta.

    Metsien kasvun parantamiseksi tulisi välttää liian voimakkaita harvennuksia.

    Pääkaupunkiseudun metsänomistajien varapuheenjohtaja Olavi Lyly kaipasi hieskoivun aseman parantamista.

    ”Suosituksia on kirjoitettu ajassa, jossa koivu oli halpaa. Hieskoivulla on kuitenkin huomattava arvo energia- ja kuitupuuna. Helppo uudistaminen lisää sen arvoa.”

    Lyly kiinnittäisi suosituksissa lisää huomiota myös kirjanpainajariskin hallintaan hakkuun suunnittelussa.

    ”Yksi kuva, jossa näkyy että hakkuu kolmoskuusikon [varttunut kasvatuskuusikko] etelä- ja länsipuolelle altistaa tuhoille, auttaisi jo paljon.”

    Metsien kasvun parantamiseksi tulisi välttää liian voimakkaita harvennuksia, sanoi tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Lukesta. Liian harvaksi hakattujen metsien osuus on noussut jatkuvasti.

    Metsien kokonaiskasvu on hiipunut viime vuosina. Kuusen kasvu on lisääntynyt, kun sitä on istutettu yhä enemmän, mutta männyn kasvu on hidastunut tätä nopeammin.

    Männyn kasvu on vähentynyt männiköiden suurten ikäluokkien varttuessa hitaamman kasvun ikään.
    Männyn kasvu on vähentynyt männiköiden suurten ikäluokkien varttuessa hitaamman kasvun ikään. Kuva: Markku Vuorikari

    Kasvun hiipumista ei ole ihan helppo kääntää, koska kyse on biologiasta. Varsinkin suuri osa Pohjois-Suomen männiköistä on saavuttanut iän, jossa nopein kasvu on ohi.

    Etelä-Suomen kuusikoiden suurimmat ikäluokat puolestaan ovat niin nuoria, ettei kasvu ole vielä yltänyt huippuunsa.

    ”Voi ennakoida, että kuusen kasvu tulee lähivuosina ja vuosikymmeninä lisääntymään.”

    Osa mäntyjen heikosta kasvusta johtuu kuivuudesta, joka vaivasi koko maata kesällä 2018 ja Etelä-Suomea vuosien 2019–2020 kesinä. Päälle tulee männyn runsas kukinta 2019–2020, joka vei eväitä puiden kasvulta.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla