Kansallispuistossa käyntien määrä rikkoi neljän miljoonan rajapyykin – Puistoissa liikuttiin 1087 kertaa maapallon ympäri

Kansallispuistojen käyntimäärät ylittivät viime vuonna ensi kertaa neljän miljoonan rajan. Suosiossa kavuttiin uudelle tasolle, eikä alamäkeä näy, Metsähallitus arvioi tiedotteessaan.

Vuoteen 2020 verrattuna kansallispuistokäynnit lisääntyivät kaksi prosenttia, mutta vuoteen 2019 nähden peräti 25 prosenttia. Lisäksi muilla retkeilyalueilla vierailtiin 60 000 kertaa.

”Viime vuosi osoitti, että kyse ei ollut ensimmäisen pandemiavuoden ilmiöstä. Vuoden 2020 ensikertalaiset ovat tulleet jäädäkseen", Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson päättelee.

Tiilikkajärven kansallispuiston komeita maisemia. Kuva: Miska Puumala

Suosikkina jatkoi Pallas–Yllästunturin kansallispuisto, jossa vierailtiin lähes 700 000 kertaa. Hopeasijaa piti Urho Kekkosen kansallispuisto 446 300 käynnillä ja pronssisijaa Nuuksio 314 500 käynnillä. Koli, Oulanka ja Pyhä-Luosto jatkoivat pistesijoilla.

Kansallispuistojen merkitys suomalaisten liikuttajana on korostunut pandemian aikana. Kansallispuistoissa liikuttiin lihasvoimin 43,6 miljoonaa kilometriä, joka vastaa 1 087 kierrosta maapallon ympäri.

Liikkumistapoja kansallispuistoissa on monia: keskimääräinen patikka oli kahdeksan kilometriä, pyöräily 20 ja purjehdus- tai melontamatka 25 kilometriä.

Asiakastyytyväisyys oli korkea: 4,38 asteikolla 1–5. Asiakkaat saivat mitä tulivat hakemaan: luonnonrauhaa, ainutlaatuisia maisemia ja hyvinvointia.

Kävijämäärät nousivat jo vuonna 2020, ja jäivät uudelle kohonneelle tasolle. Kuva: Timo Filpus

Monissa kansallispuistoissa oli ehditty parantaa retkeilypalveluja Metsähallituksen Luontopalvelujen saaman erillisrahoituksen turvin, mikä lisäsi asiakastyytyväisyyttä.

Myös Metsähallituksen kestävän luontomatkailun yhteistyöyritykset ovat kehittäneet ja monipuolistaneet palvelujaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti, ja esimerkiksi lisänneet välineiden, kuten maastopyörien ja lumikenkien vuokraustoimintaa. Tämä näkyy lisääntyneinä kävijämäärinä ja asiakastyytyväisyytenä.   

Kävijöiden kohteiden ympäristöön jättämä rahamäärä on ollut kasvussa jo pitemmän aikaa. Kuva: Timo Filpus

Rahankäyttö paikallistalouteen kasvoi käyntejä voimakkaammin: kasvua oli 19 prosenttia vuodesta 2020. Kävijät kuluttivat kohteiden ympäristössä yhteensä 306,1 miljoonaa euroa.

Vierailujen työllisyysvaikutus oli 2 420 henkilötyövuotta.

Suurin kasvu käynneissä oli Lapissa ja Koillismaalla, kun taas etelässä käynnit vähenivät.

Etelän kävijöitä verotti luminen talvi, sillä etelän kohteissa vain harvoissa ylläpidetään latuja ja muita talvireittejä. Myös kesähelle rokotti käyntejä.

Lue myös

MT kiersi kaikki Suomen kansallispuistot

Pyhä-Häkin kansallispuiston lumous piilee vanhassa metsässä