Miten puukaupalle saa parhaan kokonaisarvon?

Puun kantohinnat ovat nousseet vuoden alusta tukkipuulla keskimäärin yli 10 prosenttia ja kuitupuulla 20–30 prosenttia. Tukkipuun hinta nousi kesällä huippulukemiin ja jäi korkealle tasolle, vaikka sahatavaramarkkinat loppuvuodesta heikentyivät rakentamisen hiipumisen vuoksi. Kuitupuun hinta lähti syksyllä merkittävään nousuun, joka on jatkunut.

Syynä poikkeukselliseen markkinatilanteeseen ovat Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset. Kaiken puun ja sahatavaran tuonti Venäjältä päättyi heinäkuun loppuun mennessä. UPM:n lakon vuoksi kuitupuun ja hakkeen tuonnin loppumisella ei ollut vielä keväällä suurta merkitystä. Lakon loputtua teollisuuden lopputuotteilla on ollut hyvä kysyntä ja hintataso, ja tuotantomäärät ovat nousseet reippaasti. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on luonut Eurooppaan vakavan energiakriisin. Tämän vuoksi kuitupuuta on ohjautunut myös suoraan energiakäyttöön.

Suomalaisten tehtaiden kilpailukyky on parantunut muihin eurooppalaisiin verrattuna, ja se näkyy myös pääosin Suomessa toimivien yhtiöiden huipputuloksissa. Nämä tekijät yhdessä ovat vieneet raakapuun hinnat nousuun. Puun hinta määrittää pitkälti metsänomistajalle puukaupassa ohjautuvan kokonaisarvon ja sitä kautta metsätalouden kannattavuuden.

Tutkimuslaitokset ennustavat puun hinnan nousevan edelleen tai vähintään pysyvän korkealla tasolla. Edellisten vuosien ja kuluvan vuoden kriiseissä puun rooli on korostunut, ja kriisin jälkeenkin puuperäisillä tuotteilla voidaan nähdä positiivinen tulevaisuus. Kun esimerkiksi sota Ukrainassa aikanaan päättyy, siellä tarvitaan voimakasta jälleenrakentamista.

Metsänomistajien on syytä olla tarkkana kaikissa markkinatilanteissa. Lopputuotteiden markkinat ja puumarkkinat elävät hieman eri elämää, vaikka ne ovat toisistaan riippuvaisia. Vaikka puun hinnat ovat lähteneet nousuun, ne ovat edelleen hyvin alhaisia verrattuna lopputuotteisiin ja metsäyhtiöiden takomiin tuloksiin. Monissa muissa maissa puun hintakehitys ylöspäin on ollut huomattavasti voimakkaampaa.

Puun hinnoitteluun vaikuttavat monet markkinamekanismit. Tärkein keino, joka metsänomistajan kannattaa pitää mielessään, on puukaupan kilpailuttaminen. Sitä metsänomistajat ovat kiitettävästi käyttäneetkin.

Puun hinnat määräytyvät vapaasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun kysyntä on johdettua kysyntää, eli lopputuotteiden markkinakysyntä vaikuttaa raakapuun kysyntään. Saman pitäisi päteä myös hintojen kautta, eli lopputuotteiden hintojen nousujen ja laskujen pitäisi johtaa lopulta raakapuun hintoihin.

Kuitupuun hinnat eivät reagoineet markkinamuutoksiin vielä keväällä. Metsänomistajat eivät olleet tyytyväisiä, jolloin puun tarjonta markkinoilla väheni. Siitä seurasi metsäyhtiöiden kritiikkiä puumarkkinoiden toimimattomuudesta.

Puun tarjonta lähti nousuun vasta, kun yhtiöiden raakapuuvarastot hupenivat ja niiden oli aloitettava puun ostot kotimaisilla puumarkkinoilla.

Metsäyhtiöt palkkasivat lisää ostohenkilöitä ja laajensivat puunhankinta-alueitaan. Kilpailu puusta käynnisti puun hinnan nousun, ja lopulta se alkoi lisätä tarjontaa. Samoista puista kilpailivat metsäyhtiöiden lisäksi aiempaa runsaammin energiayhtiöt ja ulkomaiset puun ostajat. Tämä alkoi käytännössä näkyä syyskaudella ja jatkuu edelleen.

Puun tarjonta on kasvanut sitä mukaa kuin hintataso on noussut. Metsänomistajat näkevät tässä markkinatilanteessa mahdollisuuden laittaa harvennuksilla metsiään kasvukuntoon. Harvennuspuun hintataso ja hankintahinnat ovat kannustaneet metsänomistajia omatoimisuuteen tai hyödyntämään saatavilla olevia korjuupalveluita.

Nuorten metsien kuntoon laittaminen ja ensiharvennusrästien purkaminen tulevat hyvään saumaan, sillä tällaisia kohteita on paljon. Näin voidaan kohentaa myös puuston tulevaa kasvukykyä ja hiilinieluja.

Metsänomistajat ovat alkaneet oppia, miten poikkeukselliset tilanteet vaikuttavat puumarkkinoihin ja miten markkinoihin kannattaa omilla toimilla vaikuttaa. Puumarkkinoilla ei voi saada ilmaista lounasta, jollei sitä vaadita jokaisen puukaupan yhteydessä. Markkinavaikuttaminen on parempien ehtojen edellyttämistä puukauppojen yhteydessä.

Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat puukauppapalvelua, jossa metsänomistajan edut otetaan huomioon. Metsänomistajille tarjottu tieto on avainasemassa. Se tarkoittaa sekä omaan metsään liittyvää metsävaratietoa että puumarkkinatietoa. Tietoa puun hinnoista jaetaan metsän­omistajien jäsenpalveluissa siten, että se tukee heidän päätöksentekoaan. Metsänomistajille voidaan näyttää, kuinka metsäteollisuuden lopputuotteiden hinnat ovat kehittyneet verrattuna puun hintoihin.

Tietoa haetaan erilaisista julkisista ja maksullisista palveluista ja tarjotaan metsänomistajille helposti omaksuttavassa muodossa. Täsmätieto antaa metsänhoitoyhdistysten jäsenpalveluiden piirissä oleville metsänomistajille todellista hyötyä.

Venäjän-puun tuonnin loputtua metsäyhtiöt ovat ostaneet pieniä huutokauppaeriä Baltian maista jopa kolminkertaiseen hintaan verrattuna kotimaisen kuitupuun hintaan. MTK taas on viestittänyt, että puuta on saatavana myös kotimaasta ja että sitä saa ostamalla.

Toisaalta myös raakapuun vienti on noussut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Tämä olisi organisoitavissa hyödyntämällä korjuupalvelu- ja toimituskauppaverkostoja. Kysyntä määrää, mihin puuta kannattaa toimittaa, kotimaahan vai ulkomaille.

Puukauppapalvelut ovat tärkeä osa metsänhoitoyhdistysten palvelurakennetta. Kun metsänomistaja antaa valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle, yhdistys tekee puukaupan julkisen kilpailutuksen ja vertailee tar­joukset katkontatietojen, hintojen sekä muiden sopimusehtojen perusteella. Näillä keinoin metsänomistaja saa puukaupalleen parhaan kokonaisarvon.

Lopullisen päätöksen mahdollisesta puukaupasta samoin kuin puun ostajasta tekee aina metsänomistaja itse.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 11/2022.