Suomen ja kotimaisen erikoissijoitusrahaston osuudenomistajan asuinvaltion välinen verosopimus voi estää tai rajoittaa rahaston jakaman tuoton verotuksen Suomessa. Tuottoja voi syntyä esimerkiksi puun myynnistä. Kuva: Markku Vuorikari
Suomi menettää vuosittain miljoonia euroja, kun metsätuloja virtaa ulkomaille verottomasti
Metsään sijoittavien ulkomaisten erityissijoitusrahastojen ulkomaalaisomistus on Suomen verotuksen kannalta olennainen ongelma.Tilaajalle
Kuva: Stiina HoviSuomesta virtaa metsätuloja ulkomaille verottomasti merkittäviä summia vuosittain. Tarkkaa summaa Suomen menetyksistä ei ole olemassa, mutta ne ovat joka tapauksessa miljoonia euroja vuosittain.
Vuonna 2011 Suomessa aloitti ensimmäinen metsärahasto. Nyt Suomessa toimii ainakin 20 metsiin sijoittavaa erilaista rahastoa ja ulkomaista sijoitusinstituutiota. Halpa, käytännössä ilmaiseksi tarjolla ollut raha, puun kysyntä ja metsätilojen hinnan nousu ovat vauhdittaneet rahastojen kasvua. Ne ovat ostaneet ahkerasti metsätiloja.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisi viime vuoden lopulla ensimmäisen kattavan analyysin siitä, miten metsärahastot ovat laajentaneet omistuksiaan Suomessa ja millaisten oikeudellisten rakenteiden kautta ne toimivat. Työn nimi on Metsärahastot –oikeudelliset rakenteet, verotusasema ja toiminta Suomessa.
Metsää ostaneet rahastot voidaan jakaa kiinteistöpääoma- ja erikoissijoitusrahastoihin. Kiinteistöpääomarahastot on yleensä suunnattu ammattimaisille sijoittajille, kuten eläke- ja vakuutusyhteisöille, säätiöille sekä varakkaille yksityishenkilöille. Erikoissijoitusrahastojen kohderyhmä voi vaihdella, mutta niiden kautta myös matti meikäläinen voi omistaa metsää epäsuorasti.
Erikoissijoitusrahastoista saatavat tulot ovat lähtökohtaisesti yhdenkertaisen verotuksen piirissä: rahastoja ei veroteta, mutta niiden osuudenomistajien rahaston kautta saamia tuottoja verotetaan. Kotimaisen erikoissijoitusrahaston tuottojen verokohtelu määräytyy osuudenomistajan vuotuisesta tuotosta ja osuuden luovutuksesta saamasta voitosta maksaman veron perusteella.
Jos kotimaisen erikoisrahaston omistaja on ulkomainen henkilö, niin periaatteessa ulkomaalaisen luonnollisen henkilön vuotuiseen tuottoon kohdistuu pitkälti sama verorasitus kuin yleisesti verovelvollisen saamaan vastaavaan tuloon.
Tilanne muuttuu, kun kuvaan tulee ulkomaisia rahastoja tai sijoittajia. Luken tutkimuksen tekijät nimeävät kolme päätyyppiä, joissa Suomessa veroton metsätulo jää verottamatta ulkomailla nykyisen lainsäädännön perusteella.
Jos Suomen ja kotimaisen erikoissijoitusrahaston osuudenomistajan asuinvaltion välillä on verosopimus, sopimuksen määräykset voivat estää tai rajoittaa rahaston jakaman tuoton verotuksen Suomessa. Erikoissijoitusrahaston vuotuinen tuotto on yleensä verosopimuksessa tarkoitettua ”muuta tuloa”, jonka verotusoikeus on vain verovelvollisen asuinvaltiolla. Tilanne on sama, jos omistajana on vaikkapa ulkomainen yhtiö.
Jos ulkomaalainen omistaja myy kotimaisen erikoissijoitusrahaston osuuden voitolla, niin voitto ei ole hänelle Suomessa veronalaista tuloa, vaan voiton verokohtelu määräytyy yksinomaan omistajan asuinvaltion verolainsäädännön mukaan.
Ulkomaisen rahaston ulkomaalainen osuudenomistaja ei maksa Suomeen veroa rahaston jakamasta vuotuisesta tuotosta eikä rahasto-osuuden luovutuksen voitosta, koska vuotuinen tuotto ja luovutusvoitto eivät tässä tapauksessa ole Suomesta saatua tuloa.
Kun lisäksi ulkomainen erikoissijoitusrahasto on Suomessa tyypillisesti verovapaa, tällaisen rahaston kautta Suomesta kertyvät metsätulot voivat jäädä kokonaan Suomen verotuksen ulkopuolelle silloin, kun rahaston osuudenomistajat ovat verottajan kielellä rajoitetusti verovelvollisia eli siis ulkomaalaisia.
Suomessa veronalaista metsätuloa siirretään saman konsernin sisällä ulkomaille vähennyskelpoisten korkomenojen avulla.
Kolmas veroton tuloutusmalli toteutetaan niin, että Suomessa veronalaista metsätuloa siirretään saman konsernin sisällä ulkomaille vähennyskelpoisten korkomenojen avulla.
Luken tutkimuksessa selvitettiin yksityiskohtaisesti neljän eri ulkomaisen rahaston ja sijoitustoimijan suomalaisiin metsäomistuksiin liittyviä rakenteita. Niistä yksi monimutkaisimmista oli Dasos-konsernin rakenne. Se toimii Suomesta, mutta viisi sen seitsemästä rahastosta on rekisteröity ulkomaille, niistä neljä Luxemburgiin. Dasos-rahastojen hallinnointi on järjestetty niin, että paperilla hallinnoinnista vastaa kutakin rahastoa varten Luxemburgiin perustettu hallinnointiyhtiö. Näiden yhtiöiden palveluksessa ei kuitenkaan ole omaa henkilöstöä, vaan vaikuttaa siltä, että hallinnon hoitaa suomalaisen Dasos Capitalin Oy:n henkilöstö.
LuxLeaks-tietovuodossa vuodettujen dokumenttien joukossa on Luxemburgin verohallinnon Dasoksen ennakkoratkaisuun liittyvä dokumentti. Sen mukaan suomalaisyhtiö siirtää henkilöstönsä tietotaitoa luxemburgilaiseen yhtiöön, joka vastaa rahaston hallinnosta. Tietotaidon siirtoa käsitellään luxemburgilaisyhtiöön tehtynä näkymättömänä pääomapanoksena ja vuotuisilla poistoilla verotuksessa vähennettävänä aineettomana omaisuuseränä. Dokumentin mukaan vuotuisten poistojen määräksi katsottaisiin 80 prosenttia yhtiön nettotuloksesta.
Dasos-konsernin sisällä on käytetty myös voitonjakolainaa, jossa on ollut 0,5 prosentin kiinteä korko ja yhtiön tuloksen mukaan määräytyvä vaihtuva korko. Yksi tapa siirtää varoja ovat korkeat hallinnointipalkkiot.
Ranskalainen Axa-konserni tuli metsänomistajaksi Suomeen ostamalla metsäkiinteistöjä UPM:ltä. Nyt Axa on yksi Suomen suurimmista ulkomaisista metsänomistajista. Axa hallinnoi metsäomistuksiaan konserniin kuuluvien osakeyhtiöiden kautta. Niistä yhden rahoitusjärjestely perustuu pelkästään omaan pääomaan, kun taas yhteismetsään sijoitetut varat ovat 99,9-prosenttisesti vieraan pääoman ehtoista lainapääomaa.
Kokonaan omaan pääomaan perustuva yhtiö ei maksa verotettavaa tulosta pienentäviä korkoja. Sen sijaan sen hallintokulut vaikuttavat tutkimuksen mukaan korkeahkoilta.
Yhteismetsää omistavan Axan tytäryhtiön korkeilla korkokuluilla taas on minimoitu yhteismetsän Suomeen maksamat yhteisöverot. Korkojen verovähennyskelpoisuudesta viime vuosina saatu verohyöty on vuosittain ollut lähes 500 000 euroa.
Ruotsiin rekisteröity vaihtoehtorahasto Silvestica Green Forest AB sijoittaa metsiin Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Rahasto on suunnattu institutionaalisille sijoittajille. Rahaston suomalaisen tytäryhtiöön sijoitetut varat koostuvat 99,6-prosenttisesti emoyhtiöltä nostetusta lainarahoituksesta. Emoyhtiölle maksetut korot ovat vaihdelleet alle 200 000 eurosta yli 1,5 miljoonaan euroon. Korot ovat vastanneet vuosittain 82–132 prosenttia yhtiön liiketuloksesta.
Näin suuret konsernin sisäiset korkokulut eivät ole Suomessa korkovähennysrajoitusten mukaan vähennyskelpoisia. Luken tutkimuksen mukaan tässä onkin todennäköisesti hyödynnetty elinkeinoverolain poikkeusta eli niin sanottua tasevapautusta. Sitä voidaan soveltaa, jos konserni, johon suomalaisyritys kuuluu, on kokonaisuudessaan velkaisempi kuin suomalaisyhtiö. Silvesticassa sekä suomalaisyhtiö että konserni ovat hyvin velkaisia. Konsernin velat ovat sijoittajien yhtiölle myöntämiä pitkäaikaisia voitonjakolainoja.
Yhteenvetona tutkimuksessa käsitellyistä tapaustutkimuksesta voi todeta, että osakeyhtiörakenteissa konsernien sisäiset rahoitusjärjestelyt olivat yleisiä ja metsistä saatava tuottoja siirrettiin ulkomaisille emoyhtiöille pääosin korkoina.
Onko verotus suosinut rahastoja ja ulkomaisia omistajia niin, että ne ovat saaneet kilpailuetua maksaakseen korkeampia hintoja metsäpalstoista kuin suomalaiset ostajat?
Tarkastelujakson aikana mukana olleiden konsernien sisäiset korot olivat lähes 21,8 miljoonaa euroa. Lainajärjestelyillä saatu yhteenlaskettu verohyöty oli kumulatiivisesti yli 4,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 hyöty oli yli miljoonaa euroa. Tarkastelujakso vaihteli yhtiöittäin ja oli 4–11 vuotta.
Onko verotus suosinut rahastoja ja ulkomaisia omistajia niin, että ne ovat saaneet kilpailuetua maksaakseen korkeampia hintoja metsäpalstoista kuin suomalaiset ostajat? Yksiselitteistä ja vedenpitävää vastausta ei Luken tutkimuksessa pystytä antamaan. Asian määrällinen selvittäminen on hankalaa.
Tutkimuksessa päädytäänkin toteamaan, että ”verotus voi luoda ulkomaisille toimijoille kilpailuetua ja mahdollistaa korkeamman hinnan maksamisen metsäkiinteistöistä”.
Tutkimuksessa ehdotetaan konsernien sisäisen korkovähennyksen ylärajan laskemista nykyisestä 500 000 eurosta. Ainakin tässä työssä puolen miljoonan rajaa pidetään korkeana, koska se ei ota huomioon rajoitusten kohteena olevan yrityksen kokoa tai toiminnan laajuutta.
Maaliskuun alussa tuli voimaan tuloverolain muutos, jolla pyritään laajentamaan Suomen veropohjaa välillisesti, esimerkiksi metsärahastojen kautta omistettujen kiinteistöjen luovutusvoittoihin. Tämä muutos ei kuitenkaan tilkitse kaikkia porsaanreikiä. Esimerkiksi metsärahastojen kannalta keskeinen Luxemburgin verosopimus rajoittaa edelleen Suomen verotusvaltaa. Muutos ei koske juoksevia tuloja, kuten puunmyyntituloja.
Saadakseen todellisia muutoksia aikaan Suomen pitäisi tavoitella keskeisempien verosopimusten, kuten Suomen ja Luxemburgin välisen verosopimuksen neuvottelemista uudelleen.
Metsärahastot
Koti- ja ulkomaiset rahastot omistavat yli puoli miljoonaa hehtaaria metsää, jonka arvo on yli kaksi miljardia euroa.
Neljä kotimaista erikoisisijoitusrahastoa omisti noin 265 000 hehtaaria metsää. Se on noin yksi prosentti Suomen metsätalousmaasta.
Kolme kotimaista kommandiittimuotoista metsärahastoa omistaa noin 55 000 hehtaaria.
Ainakin 11 ulkomaista metsärahastoa ja sijoittajatahoa omistavat metsää vähintään 240 000 hehtaaria.
Kotimaisten rahastojen omistukset painottuvat Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon.
Arvolla mitaten rahastojen metsäomaisuus on suurempi kuin seurakuntien tai yhteismetsien. Rahastot ja muut sijoitusyhteisöt ovat neljänneksi suurin omistajaryhmä yksityismetsänomistajien, Tornatorin ja UPM:n jälkeen.
Case-esimerkkejä
Erikoissijoitusrahaston tilikauden voitto on ollut 1 000 000 €. Rahasto jakaa 75 % tilikauden voitosta osuudenomistajilleen. Osuudenomistajana on luonnollinen henkilö A, joka on saanut rahastolta 10 000 € ja A Oy, joka on myös saanut rahastolta 10 000 €. A:n saama tulo on pääomatuloa ja jos A:lla ei ole muita pääomatuloja tai niistä tehtäviä vähennyksiä, A maksaa veroa 3 000 €. A Oy:n saama tulo on yhtiön elinkeinotoiminnan tuloa, josta A Oy maksaa yhteisöveroa 2 000 €.
Ulkomaalainen verovelvollinen asuu Sveitsissä. Hän saa metsiin sijoittavalta suomalaiselta erikoissijoitusrahastolta vuotuista tuottoa 10 000 €. Rahasto on verovapaa yhteisö. Se ei ole maksanut tulostaan Suomeen veroa. Vuotuisesta tuotosta tulisi maksaa Suomen sisäisen lainsäädännön perusteella lähdeveroa 3 000 €. Suomen ja Sveitsin välinen verosopimus kuitenkin antaa verotusoikeuden yksinomaan verovelvollisen asuinvaltiolle Sveitsille. Metsästä saatua tuottoa ei veroteta lainkaan Suomessa. Tuloon kohdistuvat veroseuraamukset riippuvat siitä, kuinka Sveitsi verottaa A:n saamaa vuotuista tuottoa.
Luonnollinen henkilö saa puunmyyntituloa 100 000 euroa. Myyntitulo on pääomatuloa, johon sovelletaan 30 ja 34 prosentin verokantoja. Pääomatulon verokanta on 30 % siltä osin kuin pääomatulon määrä on enintään 30 000 euroa. 34 prosentin verokantaa sovelletaan, kun pääoman tulon määrä ylittää 30 000 euroa. Metsävähennyksen maksimimäärä on 60 prosenttia pääomatulon määrästä. Mikäli luonnollinen henkilö voi tässä tapauksessa hyödyntää metsävähennyksen täyteen määräänsä, jää veronalaisen pääomatulon määräksi 40 000 euroa. Tästä määrästä veronalaista on yrittäjävähennyksen jälkeen 38 000 euroa, josta vero on 11 720 euroa.
Ruotsalaisen Silvestica Green Forest AB:n suomalaisen tytäryhtiön liikevaihto on vuosina 2018–2020 ollut noin 1,1–2 miljoonaa euroa. Liiketulosta se on tehnyt samalla periodilla noin 0,6–1,1 miljoonaa euroa per vuosi. Tästä huolimatta yhtiön maksuunpannut yhteisöverot jäävät samalla ajanjaksolla kumulatiivisesti alle 57 000 euroon. Syynä tähän ovat konsernin sisäiset rahoitusjärjestelyt, jotka ovat mahdollistaneet Suomessa syntyneiden voittojen täysimääräisen siirtämisen yhtiön emoyhtiölle Ruotsiin.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
