Hoitosuunnitelmat hirvilleja metsäkanalinnuille

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan sekä hirven että metsäkanalintujen hoitosuunnitelmia.

Kanalintusuunnitelma on lähetetty lausuntokierrokselle. Suunnitelman tavoitteena on lisätä ja parantaa linnuille sopivia elinympäristöjä.

Suunnitelmaluonnoksen mukaan yksityiset maanomistajat ratkaisevat metsäkanalintujen elinympäristöjen kohtalon. Kunkin metsänomistajan ratkaisusta riippuu, otetaanko lintujen elinvaatimukset huomioon metsälain vähimmäisvaatimuksia laajemmin.

Metsäkanalintukantoja on seurattu vuodesta 1964. Laskennat osoittavat, että metso, teeri ja pyy ovat merkittävästi vähentyneet, mutta lasku on viime aikoina taittunut.

Riekkokanta on romahtanut eteläisessä Suomessa. Lapissa kanta vaihtelee vuodesta toiseen.

Kiirunan kannanmuutoksista Tunturi-Lapissa ei ole tutkittua tietoa.

Hoitosuunnitelma linjaa myös toimet, joilla varmistetaan kestävän käytön mukainen metsästys. Nykyisin yli sata tuhatta metsästäjää jahtaa kanalintuja.

Hirvikannan hoidossa tavoitellaan aiempaa vakaampaa kantaa. Saalis- ja havaintotiedot on tarkoitus kerätä päivittäin, jolloin metsästyksen kohdentamista voitaisiin tarkentaa vielä pyyntikauden aikana.

Hirvitalousalueiden kautta lisättäisiin hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Säätely perustuu jatkossakin metsästysseurojen ja -seurueiden vapaaehtoiseen pyyntityöhön.

Hirvi aiotaan säilyttää pyyntiluvanvaraisena riistaeläimenä. Metsästyksen helpottamiseksi pyritään suosimaan laajoja yhteislupia.

Hirvisuunnitelmaa valmistellaan koko kuluva vuosi. Pian on toinen sidosryhmien kuulemiskierros, viime syksynä kuultiin yli 300 eri tahon edustajan mielipiteet.

Hirvisuunnitelmassa paneudutaan myös vahinkojen ennaltaehkäisyyn sekä Pohjois-Suomen kannansäätelyn erityispiirteisiin.

Hirvi tuottaa merkittävän taloudellisen hyödyn lihana ja virkistyksenä. Kielteiset vaikutukset ovat maatalous-, metsä- ja liikennevahingot.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF