Rakennusteollisuus näkee jo orastavaa piristymistä − ”Ei tässä vielä samppanjapullot poksahtele”
Pohjakosketus on aistittavissa sekä julkisessa rakentamisessa että teollisuuden ja maatalouden rakentamisen piirissä.Tilaajalle
Kurikkalaisen tilan sonnikasvattamoa laajennettiin viime syksynä. Esimerkiksi maatalouden rakentamishankkeissa pahin lasku lienee jo nähty, uskoo ekonomisti Jouni Vihmo. Kuva: Johannes Tervo”Osalla toimialoista, kuten rakentamisessa, on tilanne kentällä yhä vaikea, mutta pohja alkaa sielläkin olla käsillä”, kuvaili EK:n johtaja Sami Pakarinen kesäkuun lopun tiedotteessa.
Elinkeinoelämän luottamus kokonaisuudessaan oli kesäkuussa nousussa. Päätoimialoista teollisuuden luottamuksessa oli laskua, mutta muilla toimialoilla, kuten rakentamisessa, esiintyy jo optimismia.
Rakentamisen luottamusta kuvaava saldoluku nousi kesäkuussa arvoon -37. Luku oli tosin vain kaksi pistettä parempi kuin toukokuun lukema, joten syvällä vielä kynnetään. Pitkän aikavälin keskiarvo on -8.
Euroopan komission maittain julkaisemassa rakentamisen luottamustilastossa Suomi on jumbosijalla. Negatiivinen luottamus vallitsee myös Ruotsissa (-16) ja Virossa (-15). Positiivisinta luottamus on Kreikassa ja Espanjassa.
Tilauskannan osalta Suomen rakennusalan toiveikkuus väheni. Sen sijaan odotukset henkilökunnan suhteen kohosivat kohtalaisesti.
”Taloyhtiöissä korjauksia on korkeiden korkojen takia lykätty.” Jouni Vihmo
”Ei tässä vielä samppanjapullot poksahtele, mutta pohjakosketuksen merkkejä on nähtävissä”, luonnehtii MT:lle Rakennusteollisuuden ekonomisti Jouni Vihmo. Pohjakosketuksesta käänne on yleensä ylöspäin.
Pohjakosketus on aistittavissa sekä julkisessa rakentamisessa että teollisuuden ja maatalouden rakentamisen piirissä. Asuntorakentaminen taas laahaa entisellään eikä Vihmo näe siellä piristymisen merkkejä vielä ensi vuonnakaan.
Rakentamisen aloituksissa on pieni nykäys ylöspäin, mutta se ei kerro Vihmon mielestä koko totuutta. Viime kädessä tulevaisuuden kehityksen näkee myönnetyistä rakennusluvista, joiden volyymi on edelleen kutistunut vuoden takaisesta.
Korjausrakentaminen on Vihmon mukaan sukeltanut odotuksiakin syvemmälle. Korjaamista on rasittanut kova kustannusten nousu.
”On ymmärrettävää, että esimerkiksi taloyhtiöissä korjauksia on korkeiden korkojen takia lykätty”, hän sanoo.
Ainoa selkeä valonpilkahdus näkyy infrarakentamisessa, kuten liikenneverkossa.
”Siellä on selvä trendikäänne. Infrarakentamisessa on tarpeita, jotka liittyvät esimerkiksi huoltovarmuuteen. Heikkoa, vanhenevaa infraa on pakko korjata.”
Vihmo näkee rakentamisessa tiettyjä syklejä: 2000-luvun alkupuolella rakennettiin kauppakeskuksia ja toimitiloja, 2009 finanssikriisin jälkeen asuntoja. Olisiko nyt edessä infran aikakausi, hän pohtii.
Rakennusalan henkilökuntamäärän odotuksissa yritysten näkemykset ovat EK:n tilannekatsauksessa selkeästi vähemmän pessimistisiä kuin vuosi sitten.
”Yritysten kanssa on vaikea olla samaa mieltä tässä. Firmoissa on varmastikin osin haluttu pitää kiinni henkilöstöstä, mutta on vaikea nähdä, ettei työllisyys tästä vielä putoaisi.”
”Käytämme kasvavissa määrin puuta.” Tommi Heikkilä
Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti jakaa pääosin Jouni Vihmon näkemyksen.
”Infrassa raideliikennehankkeet selvästi piristävät markkinaa. Asuntopuolella yleishyödylliset rakennuttajat polkevat käyntiin ara-tuotantoa, joten ehkä ihan pahimmasta aallonpohjasta ollaan päästy”, Särkilahti analysoi.
Kokonaismarkkinaa Särkilahti luonnehtii edelleen kehnoksi.
”Kuvittelin, että kesällä tämä piristyisi. Oli myös hirveät odotukset, että kuluttajamarkkinat lähtisivät käyntiin korkojen laskun myötä. Raakojen volyymien valossa niin ei käynyt.”
”Teollisuuden investoinneistakin odotin hyviä uutisia. Skanskalla käynnistyi Metson teknologiakeskuksen ensimmäinen osa Tampereella. Muilla rakentajilla saattoi olla jotakin, muttei mitään suurta. Kauheasti suunnitellaan, mutta mikään ei liiku”, Särkilahti murehtii ja jatkaa: ”Myös korjausrakentaminen näyttää ihan kuollutta käyrää.”
Rakentamisen alho välittyy myös sahatavaramarkkinaan, joka ei saa tilanteesta nostetta.
Vastavirtaan sahatavaran käytössä kulkevat SSA Rakennus Oy:n tyyppiset yritykset, joilla puurakentaminen kuuluu strategisiin painopisteisiin.
”Käytämme kasvavissa määrin puuta”, sanoo yrityksen tuore toimitusjohtaja Tommi Heikkilä.
Ajat ovat hänenkin mukaansa haastavat, mutta ilonaiheita ovat olleet yksittäiset hankkeet suurimmissa kasvukeskuksissa eri puolilla Suomea.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
