Lepakot hyötyvät soiden ennallistamisesta
Turun yliopiston tutkimuksen mukaan lepakoiden aktiivisuus lisääntyi erityisesti ennallistetuilla soilla.
Lepakoita voi havainnoida joko silmämääräisesti tai lepakkodetektorilla. Kuva: LEHTIKUVA/HANDOUT/NIKO HÄMÄLÄINENSoiden ennallistaminen hyödyttää lepakoita, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta, josta kertoo Metsähallitus.
Tutkimuksessa lepakoiden esiintymistä seurattiin parillakymmenellä suolla Etelä-Suomessa. Osa kohteista oli ennallistettuja ja osa ennallistamattomia.
Tutkimuksen mukaan lepakoiden aktiivisuus lisääntyi erityisesti ennallistetuilla soilla. Oletettavasti aktiivisuutta lisäsi ennallistamisesta johtuva hyönteisten määrän kasvu.
"Hyönteisten runsaus mahdollistaa lepakoiden lisääntymisen pohjoisilla leveysasteilla lyhyistä kesistä huolimatta. Kosteikkojen ennallistaminen luo monipuolisen maiseman, jossa on lepakoille hyviä ravintopaikkoja”, kertoo tutkija Anna Blomberg tiedotteessa.
Lepakoita seurattiin neljän kesän ajan. Lepakoita on vaikea havaita, koska ne saalistavat öisin.
Sen takia tutkijat asensivat soille ilmaisimia, jotka havaitsevat lepakoiden korkeataajuista ääntä. Niiden avulla tutkijat arvioivat lepakkolajien esiintymistä.
Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia, ja ne kaikki ovat rauhoitettuja. Tutkimuksen seurantakohteilla havaittiin eniten pohjanlepakoita ja erilaisia siippalajeja.
Tutkimus toteutettiin osana kuusi vuotta kestävää hanketta, joka päättyy tämän vuoden lopussa.
Suomen soista noin kolmasosa on ojitettu ja kuivatettu maa- ja metsätalouden käyttöä varten. Tämä on heikentänyt suoluontotyyppien tilaa ja suolajiston elinolosuhteita. Ojitetuista soista vapautuu hiilidioksidia ilmakehään.
Ennallistamisen tavoitteena on palauttaa ojitetut suot luonnontilaisiksi.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
