Metsäasioiden hoitoa helpottavat erilaiset sähköiset palvelut – Kokosimme niistä tärkeimmät

Verottaja on rummuttanut aktiivisesti OmaVero-palveluaan, jossa veroilmoitukset voi jättää verkossa, mutta sen lisäksi metsänomistajalle on tarjolla muitakin metsäasioiden hoitoa helpottavia sähköisiä palveluja.

Sähköisesti voi tarkastella metsiensä puuvaroja, hoito- ja hakkuutarpeita sekä asioida Metsäkeskuksen tai puunostajien kanssa. Verkosta löytyy myös tietoa oman alueen metsäpalvelujen tarjoajista sekä metsänhoidosta ja -omistamisesta. Sovelluksia on muun muassa metsäveromuistiinpanojen tekoon sekä metsän arvon määrittämiseen.

Se, että asioita voi hoitaa sähköisesti, hyödyttää erityisesti etämetsänomistajaa, ja palvelut voivat auttaa pitämään yhteisomistuksessa olevien metsien kaikki omistajat kartalla metsien tilasta.

Useimmat palveluista perustuvat tietoon metsätilan puuvaroista. Puuvaratieto kertoo tulevista hoitotöistä ja hakkuumahdollisuuksista ja auttaa töiden aikatauluttamisessa ja kustannusten ennakoinnissa.

Perinteinen metsänhoidon suunnittelun työkalu on metsäammattilaisen tekemä, maastokäynteihin perustuva metsäsuunnitelma. Suunnitelman hinta riippuu muun muassa tilan koosta. Nykyisin suunnitelma on yleensä selattavissa myös sähköisesti.

Esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten tekemään metsäsuunnitelmaan sisältyy Metsäselain, jolla suunnitelmaa voi katsoa älypuhelimelta tai tietokoneen selaimelta. Puhelimeen ladattuna suunnitelmaa voi selata metsässä, vaikka nettiyhteydet pätkisivät. Myös metsäyhtiöiden kautta hankittuja suunnitelmia voi selata sähköisesti.

Sen jälkeen kun Suomen metsäkeskus avasi julkisin varoin laserkeilaamalla kerätyn metsävaratiedon metsänomistajien ja alan toimijoiden käyttöön, monet yritykset ovat rakentaneet aineiston pohjalle erilaisia sähköisiä palveluja.

Metsään.fi-palvelun puuvaratiedot kerätään alueittain etenevällä laserkeilauksella. Tietyn alueen metsät kartoitetaan noin kymmenen vuoden välein.

Avoin tieto eli sellainen metsästä kertova tieto, joka ei liity henkilöön, on kaikkien selattavissa esimerkiksi karttamuodossa. Metsänomistaja pääsee käsiksi omiin metsätiloihinsa liittyvään tietoon kirjautumalla palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Metsätilan tietoja voivat kirjautumalla selata ne metsänomistajat, joilla on voimassa oleva lainhuuto metsään. Kuolinpesän osakkaan on yleensä toimitettava asiakaspalveluun kopio perukirjasta. Lisäksi esimerkiksi lähiomaiselle voi antaa valtuudet palvelun käyttöön.

Metsäkeskuksen metsänomistajapalvelujen asiantuntija Kaisa Laitinen suosittaa käyttämään palvelua kirjautuneena, sillä silloin kaikki metsiin liittyvät asiat löytyvät parhaiten.

Kirjautuneena metsänomistaja näkee muun muassa oman metsänsä puustotiedot ja toimenpide-ehdotukset kuvioittain, maillaan sijaitsevat tunnetut arvokkaat elinympäristöt ja muinaismuistot, alueensa metsäalan toimijat ja metsäkeskukselle tilan metsistä tehdyt ilmoitukset ja hakemukset.

Omatoiminen metsänomistaja voi tehdä palvelussa itse hakkuiden toimenpideilmoitukset ja Kemera-tukihakemukset. Siellä voi tehdä myös veromuistiinpanoja ja itselleen muistilappuja esimerkiksi marjapaikoista.

Kaukokartoitukseen perustuva laserkeilaus ei vastaa maastossa koottua tietoa mutta tarjoaa yleiskuvan metsistä. Se antaa varttuneemmista metsistä varsin tarkan puumäärän, mutta nuorten metsien, varsinkin taimikoiden, tiedot ovat heikommat. Menetelmä ei myöskään tunnista hyvin puulajisuhteita. Lisäksi se ei tunnista esimerkiksi metsätuhoja, säästettäviä petolintujen pesäpuita tai pieniä luontokohteita.

Kaisa Laitisen mukaan tila-arvioissa, puukaupoissa ja metsänhoitotöissä on suositeltavaa varmistaa tiedot maastossa.

Jos tilan metsistä on tehty metsäsuunnitelma ja se löytyy sähköisenä xml-muodossa, suunnitelman tiedot saa lisättyä Metsään.fi-palveluun lähettämällä tiedoston asiakaspalveluun.

Metsään.fi-palvelu antaa hoitosuosituksia puustotietojen ja metsänhoitosuositusten pohjalta. Perinteisen metsäsuunnitelman laativa ammattilainen ottaa lisäksi huomioon metsänomistajien omat tavoitteet ja toiveet. Tämä on esimerkiksi voinut päättää säästää jonkin alueen hakkuilta, mitä Metsään.fi ei tiedä.

Hakkuista tehdyt toimenpideilmoitukset ja hoitotöiden Kemera-hakemukset päivittyvät Laitisen mukaan tietoihin automaattisesti. Istutusten tapaiset hoitotyöt, joista Metsäkeskus ei saa ilmoituksia, saa päivitettyä kuviotietoihin lähettämällä päivityspyynnön asiakaspalveluun.

Kannattaa huomata, ettei palvelu kerro metsäpalstan käsittelyn historiaa, vaan kuviotiedoissa näkyvät vain kolmen viimeisen vuoden hoitotyöt ja hakkuut.

Ulkopuoliset palveluntarjoajat voivat käyttää vapaasti Metsään.fi:n avointa metsävaratietoa. Sen sijaan henkilöön liittyvän tiedon käyttöön tarvitaan metsänomistajan suostumus.

Stora Enso, Metsä Group ja UPM ovat rakentaneet metsänomistajille suunnattuja palveluja, joissa havainnollistetaan metsätilojen metsien puustotiedot, hakkuut ja hoitotyöt karttoina ja graafeina.

Jotta voisi käyttää näitä palveluja, metsänomistajan on annettava metsiään koskevan metsävaratiedon siirtolupa Metsään.fi-palvelussa. Palveluja käytetään kirjautuneena.

Metsävaratiedot voivat perustua myös yhtiöiden kautta hankittuun metsäsuunnitelmaan. Lisäksi yhtiöillä on monenlaisia muita metsään liittyviä palveluja. Tarjolla on esimerkiksi oppaita metsänhoidosta, metsäsuunnitelmia, puukauppatietoa ja metsäverotukseen liittyviä sovelluksia.

Stora Enson virtuaalimetsässä voi simuloida eri tavoin hoidetun puuston tulevaa tilaa, tuloja ja kustannuksia ja Metsä Groupin virtuaalimetsässä katsoa nettiselaimella ja VR-järjestelmillä, miltä erilaiset metsien käsittelytavat näyttäisivät omassa metsässä. UPM:n verkkopalvelussa käyttäjä saa vuosisuunnitelman oman metsänsä tulevista hakkuista ja metsänhoitotöistä.

Maksuttoman sisällön lisäksi palveluissa voi tehdä yhtiöille tilauksia metsänhoitotöistä tai pyytää tarjouspyyntöjä puukaupoista sekä tarkastella tehtyjä sopimuksia.

Puukauppaa voi käydä sähköisesti metsäyhtiöiden palvelujen lisäksi puumarkkinapaikka Kuutiossa, jonka kautta voi kilpailuttaa leimikon joko tekemällä itse tarjouspyynnön tai käyttäen apuna ammattilaista. Mukana ovat useimmat puun ostajat ympäri Suomen.

Metsään.fi ei sisällä tietoa metsien arvosta, mutta arvioita puuston arvosta voi hakea useista palveluista. Kuutio ja esimerkiksi Trestiman Metsanmyynti.fi laskevat arvion tietyn kuvion puuston arvosta hyödyntäen Metsään.fi-metsävaratietoa. Se voi olla suuntaa antava apu puukauppaa mietittäessä.

Metsätilan arvoa voi määrittää metsätilan talouteen keskittyvässä OP Metsä -palvelussa. Arvon laskentaan on tarjolla useampi tapa, joko laskennallisesti valtion metsien inventointitietojen pohjalta tai käyttäen Metsään.fi-metsävaratietoja ja Luonnonvarakeskuksen puukaupan hintatilastoja. Tarkin näistä on OP Metsäarvio, jolla esitetään summa-arviolaskelman lisäksi myös tuottoarvolaskentaan perustuva metsän arvo.

OP Metsäarvio täyttää verohallinnon vaatimukset. Se soveltuu lähisuvun omistajanvaihdostilanteisiin, kuten perunkirjoitus-, perintö- ja lahjaveroarvon määrittelyyn tai vakuusarvon määrittelyyn, kun metsätila pantataan lainan vakuudeksi.

Kun metsätilan kauppaa tai sukupolvenvaihdosta suunnitellessa tarvitaan tarkempaa tilan käypää arvoa, kannattaa metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärven mukaan käyttää maastoarvioon perustuvaa tila-arviota. Maastossa tehtyyn puuston arviointiin perustuva tila-arvio on hyvä olla varsinkin, jos tila aiotaan myydä myöhemmin. Tila-arvioita tekevät esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt.

Toukokuussa julkistettu Tapio Oy:n palvelu pyrkii helpottamaan metsänomistajan hoitopäätöksiä, kun metsille on erityisesti ympäristöön liittyviä tavoitteita. Metsävaratietoihin perustuva eTapio.fi muokkaa antamiaan metsätilan hoito-ohjeita sen mukaan, painottaako metsänomistaja taloudellista kannattavuutta, luontoarvoja vai hiilitasetta.

Yhtiöt kertovat asiakkaidensa löytäneen palvelut. Stora Enson osto- ja asiakkuusjohtajan Sami Honkasen mukaan esimerkiksi juuri eläkkeelle jääneet metsänomistajat ovat tottuneita tietotekniikan käyttäjiä. Metsä Groupin verkkopalvelujen kautta puukaupan ja hoitotöiden tilaukset on voinut hoitaa vuodesta 2015 lähtien. Metsätiedon ja sähköisten palvelujen päällikön Kalle Ikosen mukaan tällä hetkellä jopa puolet yhtiön puukaupasta ja metsänhoitopalveluiden myynnistä tapahtuu sähköisesti.

UPM Metsän asiakaskokemuksesta vastaava Kaisa Järvisalo kertoo kymmenien tuhansien metsänomistajien ladanneen UPM Metsä -sovelluksen metsäänsä liittyvän päätöksenteon tueksi, ja yhä useampi tekee puukaupat upmmetsa.fi:ssä.

Lisätietoja:

emetsa.fi | eTapio.fi | kuutio.fi | metsanmyynti.fi | metsaselain.fi | heimskogen.fi | mhy.fi | metsaan.fi | metsaverkko.fi | op-metsa.fi | upmmetsa.fi

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/20.