Vierimetsänhoito vähentää sähkökatkoja ja tuo säästöä investoinneissa

PKS Sähkönsiirto Oy:n toimitusjohtaja Arto Gylén sanoo, että Pohjois-Karjalassa meneillään oleva sähkölinjojen vierimetsien hoitoprojekti on osoittautunut jo tähän mennessä onnistuneeksi hankkeeksi. PKS Sähkönsiirron noin 9 000 kilometrin runkoverkosta huomattava osa sijaitsee metsämaastossa.

”Noin 80 prosenttia sähkökatkoista on aiheutunut siitä, että johdoille on kaatunut tai taipunut puita. Hankkeessa käsitellyillä osuuksilla sähkökatkot ovat vähentyneet jopa noin kymmenesosaan aikaisemmasta”, Gylén toteaa. Yhtiö valvoo linjoja helikopterilla ja laatii havaintojen perusteella tarkat analyysit sähkökatkojen syistä.

Viime vuosina PKS Sähkönsiirron riesana ovat olleet sähkökatkot, jotka ovat aiheutuneet lumen painosta linjoille kaatuneista tai taipuneista puista. Lauhentuneet talvet ovat lisänneet tykkylumen aiheuttamia ongelmia. Lämpötilan sahatessa pitkään nollan molemmin puolin raskasta lunta kertyy koko ajan lisää puiden oksiin ja latvoihin.

”Meillä noin tuhat kilometriä linjasta sijaitsee perinteisellä tykkylumen esiintymisvyöhykkeellä eli vähintään 180 metrissä merenpinnan yläpuolella. Talvien lauhtumisen myötä ongelmat ovat levinneet myös lopuille 8 000 kilometrille”, Gylén harmittelee.

Yhtiön maankäyttövastaava Arto Tuovinen uskoo, että vierimetsänhoidolla kyetään vähentämään merkittävästi myös voimakkaiden tuulien aiheuttamia sähkökatkoja.

Sähkölinjojen vierimetsänhoidolla on tärkeä osa PKS Sähkönsiirron strategiassa, kun yhtiö pyrkii sähkömarkkinalaissa määrättyihin toimitusvarmuustavoitteisiin vuoteen 2036 mennessä.

”Vierimetsänhoito tuo lisäaikaa sähköjohtojen uusimiselle. Sen avulla sähkölinjoja ei tarvitse uusia ennenaikaisesti, vaan ne voidaan käyttää loppuun”, Tuovinen selittää.

PKS Sähkönsiirto aikoo kaapeloida maan alle yli puolet sähköverkon kokonaispituudesta. Lisäksi verkkoa uusitaan siirtämällä osa ilmalinjoista teiden varsille. Varsinkin kaapelointi on erittäin kallista. Jos sähkölinjalla on elinaikaa jäljellä esimerkiksi 20 vuotta, kannattaa tehdä ensin vierimetsänhoito ja vasta linjan käyttöiän lopussa kaapelointi. Sähkölinjan käyttöikä on noin 50 vuotta.

”Kun verkoston uusiminen tehdään usean vuosikymmenen kuluessa, pystymme pitämään myös sähkön siirtohinnan korotuspaineet mahdollisimman pieninä”, Gylén painottaa.

Gylén ja Tuovinen kiittelevät maanomistajien myönteistä suhtautumista vierimetsänhoitoa kohtaan. Vain yksittäistapauksissa lupaa siihen ei ole saatu.

Pääosa linjoista kulkee yksityisten mailla, mutta varsinkin Ilomantsissa ja Lieksassa on linjoja paljon myös Metsähallituksen sekä Tornatorin ja muiden metsäyhtiöiden mailla. Myös ne ovat suhtautuneet hankkeeseen myötämielisesti.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/20.