Maahanmuuttajan metsäsuhde ei synny automaattisesti – luontoon tutustumisen tulisi olla osa kotouttamista

Tutustumisen suomalaiseen luontoon tulisi olla osa maahanmuuttajien kotouttamista, suositellaan Turun kaupunkitutkimusohjelman julkaisemassa katsauksessa.

Eri maista ja kulttuureista tulevat maahanmuuttajat ymmärtävät luonnon eri tavoin, jopa yllättävistäkin näkökulmista. Esimerkiksi metsä saattaa vaikuttaa lähtökohtaisesti pelottavalta paikalta tai ei osata ajatella, että luontoon voisi mennä virkistäytymään ”ilman syytä”.

Luontoon tutustuminen ja taitojen karttuminen luonnossa toimimiseen helpottavat maahanmuuttajien kotoutumista ja lisäävät hyvinvointia, todetaan Turun kaupungin tiedotteessa.

Tutkimus kohdistui venäjän-, arabian- ja somalinkielisiin maahanmuuttajiin Turussa.

Monien venäjänkielisten näkökulmasta Suomen luonto oli hyvin samankaltainen kuin aiemmassa kotimaassa. Monet heistä olivatkin ahkeria luonnossa liikkujia, jotka pitivät patikoinnista, marjastuksesta tai maastopyöräilystä.

Useat arabiankieliset nauttivat luonnon tuomasta rauhallisuudesta ja piknik-hetkistä puistoissa. Osa heistä piti kuitenkin muokkaamatonta luontoa tylsänä, koska luontoharrastusten mahdollisuudet eivät olleet tuttuja.

Somalinkielisistä monet liikkuivat luonnossa muita ryhmiä vähemmän.

Monet maahanmuuttajat voisivat hyödyntää sähköisiä karttapalveluja tai etsiä tietoa internetistä. Tietojen koettiin kuitenkin olevan hajallaan ja melko huonosti saavutettavissa eri kielillä.

Turun yliopiston maantieteen tutkija Hanna Heino toteaakin, että kulttuurien välistä ymmärrystä tarvitaan sekä sähköisten palveluiden että fyysisen kaupunkiympäristön suunnittelussa.

Ideaalitilanteessa kaupunkiluonto on tutkijan mielestä helposti lähestyttävä kohde, josta kaikki Suomessa asuvat löytävät sekä omia että yhteisiä tapoja kokea luontoa.

Lue myös

Raivaussaha on turvapaikanhakijoiden työkalu suomalaisuuteen

Saarikko torjuisi työvoimapulaa opiskelijoiden, maahanmuuttajien ja eläkeläisten avulla