Antti Kurvinen: ”Komissiolla tuntuu olevan käynnissä ristiretki metsätaloutta vastaan”

Huolestuttaako sinua Suomen huoltovarmuus nyt, kun Euroopassa soditaan?

Huolestuttaa toki, vaikka Suomi onkin huoltovarmuusasioissa maailman kärkeä. Oman ministerikauteni pääjuttu on ehdottomasti Suomen huoltovarmuudesta huolehtiminen.

Metsäsektorin osalta on äärettömän tärkeää, että saamme suomalaista puuta liikkeelle ja pystymme toimittamaan metsäteollisuudelle raaka-ainetta. Energian huoltovarmuuden osalta on tärkeää, että saamme puuta myös lämpöenergiaksi. Se onnistuu, kun metsänhoitotoimet tehdään oikea-aikaisesti.

Hyvä metsänhoito vähentää osaltaan riippuvuutta venäläisestä energiasta. Samasta syystä metsiin sijoittuvat tuulivoimahankkeet ovat nyt erityisen tärkeitä.

Mikä on ollut sinulle suurin yllätys metsäasioissa keväällä alkaneella ministerikaudellasi?

Suurin yllätys on ollut se vyörytys, joka Euroopan unionista tulee tällä hetkellä metsien käytön sääntelyyn. Komissiolla tuntuu olevan käynnissä ristiretki metsätaloutta vastaan. Kaikenlainen metsien käyttö koetaan pahana. Komission meininki on se, että yhtään puuta ei saisi kaataa.

Parhaillaan EU:ssa on menossa 7–8 lainsäädäntöhanketta, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat metsien käyttöön. Niitä ei ole koordinoitu yhteen, ja yhteisvaikutus voi olla hyvin haitallinen metsätalouden näkökulmasta. Ensimmäisellä Brysselin-matkallani toukokuussa olin jopa hieman järkyttynyt siitä ilmapiiristä, joka Brysselissä vallitsee metsien käytön osalta.

Mikä näistä EU:n valmistelemista metsäasioista on mielestäsi Suomelle tärkein?

Kaikki ovat todella tärkeitä. Metsästrategia, biodiversiteettistrategia, metsäkatoasetus ja ennallistaminen iskevät suoraan metsiin.

Kuumin asia tällä hetkellä on ennallistaminen, sillä komission antama asetusluonnos on hyvin ongelmallinen. Ennallistaminen itsessään on huono termi, koska emme varmasti halua mennä ajassa sataa vuotta taaksepäin.

Kaikkien EU:n lainsäädäntöhankkeiden yhteisvaikutusta pitäisi arvioida paremmin. Emme pääse koskaan irti fossiilitaloudesta, jos emme esimerkiksi salli puuraaka-aineen käyttöä energiaksi.

EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans vieraili kesäkuussa Suomessa. Mikä oli tärkein asia, jonka halusit hänelle kertoa?

Halusin kertoa ja näyttää hänelle, että suomalainen metsätalous ei aiheuta metsäkatoa. Metsiemme hoito on vastuullista, ei suinkaan plantaasimetsätaloutta, jossa tuhotaan luontoa ja hakataan metsät tyhjiksi. Kaikki hakatut alueet uudistetaan. Lisäksi halusin kertoa hänelle, ettei Euroopan unioni pääse ilmastotavoitteisiinsa, jos rajoitamme metsien käyttöä valtavasti. Minusta Timmermansin vierailu oli todella onnistunut.

Miten EU-päättäjät vakuutetaan siitä, että metsäenergia on uusiutuvaa energiaa?

Vaaditaan uutteraa lobbaamista, jotta Euroopan parlamentin kanta saadaan tolkulliseksi. Joudumme käymään meppien kanssa läpi ihan perusasioita ja kertomaan, että Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan emmekä polta energiaksi tukkipuuta vaan metsätalouden sivuvirtoja.

On hyvä muistaa, että parlamentin kanta ei ole suinkaan viimeinen kanta, vaan sen jälkeen alkavat kolmikantaneuvottelut europarlamentin, Euroopan neuvoston ja EU-komission kesken. Niistä neuvotteluista syntyvät lopulliset päätökset.

Metsänomistajat tarjoavat innokkaasti metsiään vapaa­ehtoiseen Metso-suojeluohjelmaan. Miksi rahoitus­päätösten saaminen kestää niin kauan?

En osaa sanoa yhtä selkeää syytä hitaaseen käsittelyyn, mutta pyrimme vauhdittamaan ja sujuvoittamaan käsittelyä. Meillä Suomessa hallintoprosessit kestävät aika pitkään, mikä on valitettava heikkous.

Sinänsä on positiivista, että Metso-ohjelma ja uusi Helmi-monimuotoisuusohjelma ovat niin suosittuja. Sekin kertoo siitä, että Suomessa pitää olla enemmän sellaista suojelua, joka pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisuus ja vaihtoehdot ovat paljon tehokkaampia toimia kuin pakottaminen. Ei pidä määrätä ylhäältä vaan antaa ihmisten tehdä omia valintojaan. Valitettavaa on tietysti ollut se, että suojeluhakemuksia on tullut enemmän kuin olemme voineet ohjelmiin ottaa.

Pitäisikö suomalaisen metsämaan siirtymistä ulkomaalaisomisteisille metsärahastoille rajoittaa?

Tämä on hirveän vaikea kysymys, ja suhtaudun siihen vähän ristiriitaisesti. Suurimmat metsärahastot ovat kotimaisia, ja niiden omistajat ovat pääsiassa suomalaisia, jotka ovat lähteneet metsäsijoittamiseen rahaston kautta. Sillä on arvonsa, että helsinkiläinen yrittäjä tai oululainen eläkeläinen voi sijoittaa metsään pieniäkin summia. Oma metsäomistus lisää ihmisten kiinnostusta metsäasioihin. Eivät rahastot siis pelkästään pahasta ole.

Minulle on tullut metsärahastojen metsätilakaupoista kymmeniä yhteydenottoja. Tiedän, että monilla seuduilla rahastot tekevät niin kovia tarjouksia, että paikallisilla metsätalousyrittäjillä ei ole mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Ulkomaalaisia metsärahastoja pidän hieman ongelmallisina. Olemme Euroopan unionin ja Maailman kauppajärjestön jäsen, mikä tarkoittaa sitä, että emme voi noin vain säätää lakia, joka kieltää metsien oston ulkomaalaisilta sijoittajilta. Kuluvalla vaalikaudella metsärahastojen verotusta on kuitenkin kiristetty, ja tällä on haluttu suosia yksityismetsätaloutta.

Suomen luontopaneeli ottaa aktiivisesti kantaa metsäasioihin. Pitäisikö vastapainoksi perustaa tieteellinen metsäpaneeli?

Pidän metsäpaneelia ehdottoman tarpeellisena, ja olen jo edistänyt asiaa. Paneelia ollaan valmistelemassa, ja sen nimeksi on kaavailtu metsäbiotalouspaneelia. Asiaa viedään eteenpäin yhdessä työ- ja elinkeino­ministeriön kanssa.

MMM tekee parhaillaan metsälain ilmastoarviota. Mihin selvityksellä pyritään?

Valmistelussa ollaan vasta alkuvaiheessa, arviointi toteutetaan syksyllä. Tarkoitus on selvittää, miten metsien hiilinieluvaikutusta voitaisiin vahvistaa. Vaikka koko maankäyttösektori kääntyi viime vuonna tilastojen mukaan päästölähteeksi, metsien hiilinieluvaikutus on edelleen positiivinen.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Kävin kesälomalla saarimetsissä, kun olimme ystävien kanssa veneilemässä Turun saaristossa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2022.