Yksi kepeästi ylitse muiden: Näin metsäyhtiöiden johtajat tienasivat viime vuonna

Metsäyhtiö UPM:n väistynyt toimitusjohtaja Jussi Pesonen ansaitsi viime vuonna selvästi eniten suurten metsäyhtiöiden johtajista.

Pesoselle maksettiin viime vuonna 6 471 000 euroa palkkaa, kannustepalkkioita, luontaisetuja ja lisäeläkettä. Peruspalkka oli 1 161 000 euroa.

UPM:n palkitsemisraportin mukaan yhtiön keskivertotyöntekijä ansaitsi 63 266 euroa. Pesonen ansaitsi 102 kertaa keskivertotyöntekijän palkan.

Pesosen tuloista 2,9 miljoonaa euroa tuli pitkän tähtäimen kannustepalkkiosta. Vuosien 2020–2022 kannusteohjelman mittarina oli osakkeen absoluuttinen kokonaistuoton kehitys kolmen vuoden jaksolla.

Pesoselle maksettiin 911 000 euroa lisäeläkettä. Hän olisi ollut oikeutettu jäämään eläkkeelle 60-vuotiaana marraskuussa 2020, mutta hän päätti jatkaa yhtiön hallituksen pyynnöstä. Pesonen toimi toimitusjohtajana viime vuoden loppuun saakka.

Kuinka Pesonen suoriutui työssään? Konserni on asettanut kolme taloudellista tavoitetta. Vertailukelpoisen liikevoiton kasvun, vertailukelpoisen oman pääoman tuoton oltava yli kymmenen prosenttia ja nettovelan suhde käyttökatteeseen noin kaksinkertainen tai pienempi.

Viime vuonna näistä yksi toteutui ja kaksi jäi toteutumatta. Vuonna 2022 kaikki kolme toteutuivat. Näin katsottuna ero vuosien välillä on merkittävä, mutta Pesoselle maksettu palkkio pysyi käytännössä samana.

Yhdellä Pesoselle maksetulla eurolla syntyi tulosta (tilikauden tulos jaettuna maksetut korvaukset) 61 euroa.

UPM:n nykyisen toimitusjohtajan Massimo Reynaudon palkka ja eläke-edut ovat alhaisemmat kuin edeltäjänsä Jussi Pesosen. Kuva: Sanne Katainen

UPM:n vuoden alussa aloittanut toimitusjohtaja Massimo Reynaudo ansaitsee vähemmän kuin edeltäjänsä. Hänen peruspalkkansa tänä vuonna on 950 000 euroa. Lisäeläke on 20 prosenttia peruspalkasta eli 190 000 euroa.

Metsäpomoista toiseksi eniten palkkaa ja muita tuloja maksettiin viime vuonna Stora Enson entiselle toimitusjohtajalle Annica Breskylle. Hänen tulonsa olivat 2 526 516 euroa.

Stora Enson työntekijöille maksettiin keskimäärin 46 000 euroa vuodessa. Bresky ansaitsi 55 kertaa keskivertotyöntekijän palkan.

Breskyn tuloista lyhyen ja pitkän aikavälin kannustepalkkiot toivat yli 1,8 miljoonaa euroa. Hänelle ei maksettu vapaaehtoista lisäeläkettä.

Stora Enson ex-toimitusjohtajalle Annica Breskylle maksetaan erokorvaus tämän vuoden puolella. Hänen pestinsä toimitusjohtajana päättyi viime vuoden syyskussa. Kuva: Juho Leskinen

Bresky joutui jättämään tehtävänsä 18. syyskuuta viime vuonna. Hänelle maksetaan irtisanomiskorvauksena 12 kuukauden palkka. Eroraha, 933 000 euroa, maksetaan tänä vuonna.

Konsernilla on viisi taloudellista tavoitetta. Se seuraa kasvua, sijoitetun pääoman tuottoa, velkaantumista kahdella mittarilla ja osinkoja. Viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä eli Breskyn kaudella niistä neljä jäi toteutumatta ja yksi toteutui.

Stora Enson kolmen neljänneksen katsauskauden tuloksen ja Breskyn palkan välinen suhde oli -42.

Stora Enson nykyiselle toimitusjohtajalle Hans Sohlströmille on tehty omat kannustinjärjestelmät. Kuva: Kari Salonen

Breskyn seuraajalle Hans Sohlströmille maksettiin syyskuun puolivälin jälkeen palkkaa 289 613 euroa. Hänelle ei kertynyt maksuja kannustinohjelmista.

Sohlströmille on tehty omat lyhyen ja pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmät, joista hän voi saada ensimmäisen kerran tuloja tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Sohlströmille ei makseta lisäeläkettä.

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälälle maksettiin lisäeläkkeen indeksikorotusta lähes 418 000 euroa. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsä Groupin pääjohtajalle Ilkka Hämälälle maksettiin viime vuonna 2 067 156 euroa, josta peruspalkkaa runsaat 860 000 euroa.

Metsä Groupin työntekijöiden keskiansio oli 48 000 euroa. Pääjohtaja ansaitsi 43 kertaa keskivertotyöntekijän palkan.

Hämälän lyhyen aikavälin kannustepalkkio oli 650 000 euroa. Pitkän aikavälin kannusteita Hämälälle ei maksettu, koska vuosien 2020–2022 ohjelmassa on noin vuoden sitoutumisaika ja palkkio tulee maksuun tänä vuonna.

Hämälälle on maksettu etuusperusteista lisäeläketurvaa. Siihen liittyvät miljoonien eurojen maksut herättivät suurta huomiota vuosi sitten.

Hämälä saavutti lisäeläkejärjestelyn 62 vuoden eläkeiän viime vuonna. Tämän takia lisäeläkkeeseen ei enää makseta lisäturvaa. Se ei kuitenkaan lopettanut maksuja, koska eläkeiän täyttämisen jälkeen järjestelystä voi tulla indeksikorotusmaksuja. Viime vuonna niitä maksettiin 417 934 euroa.

Metsä Groupilla on kaksi taloudellista tavoitetta. Vertailukelpoisen sijoitetun pääoman tuoton pitäisi olla yli 12 prosenttia ja omavaraisuusasteen yli 40 prosenttia. Viime vuonna sijoitetun pääoman tuotto alitti tavoitteen, mutta omavaraisuus ylitti. Vuotta aiemmin kumpikin ylitti tavoitteen.

Metsä Groupin tilikauden tuloksen suhde Hämälälle maksettuihin palkkoihin palkkioihin kertoo, että yhdellä palkkaeurolla syntyi tulosta 187 euroa. Tällä mittarilla Hämälä oli isojen metsäyhtiöiden pomojen ykkönen.

Tähän on kuitenkin todettava, että 2020–22 palkkiojakson maksatuksen siirtyminen tälle vuodelle vaikuttaa suhdelukuun.