Ruotsi investoi 110 miljoonaa kruunua lehtipuiden tutkimiseen – Laiminlöi lehtipuut ja hakee Sveriges Radion mukaan nyt oppia Suomesta – "Ei yllätä", sanoo suomalainen tutkija

Ruotsi satsaa 110 miljoonaa kruunua eli 10,7 miljoonaa euroa lehtipuututkimukseen. Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) johtamassa Trees for me -hankkeessa tähdätään siihen, että kymmenen prosenttia jatkossa istutettavista puuntaimista olisi lehtipuita, etupäässä nopeasti kasvavaa koivua, hybridihaapaa ja poppelia, kertoo ruotsalainen Sveriges Radio.

Meikäläisittäin erikoista hankkeessa on, että oppi lehtipuututkimukseen aiotaan hakea Suomesta.

"Joudumme aloittamaan nollasta. Meillä ei ole tutkittu koivua juuri ollenkaan. Suomessa tutkimusta on sentään jonkin verran. Aiomme matkustaa Suomeen ottamaan asioista selvää, meillä on paljon kontakteja sikäläisiin tutkijoihin", SLU:n professori Urban Nilsson sanoo Sveriges Radion haastattelussa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsänjalostusryhmän tutkija Anneli Viherä-Aarnio ei ole vielä kuullut ruotsalaisten tulosta, mutta ei ylläty.

"Ruotsissa on varmasti yhtä iso huoli metsien monimuotoisuudesta ja resilienssistä (palautumiskyvystä) kuin Suomessa. Lajikirjoa halutaan lisätä sielläkin", Viherä-Aarnio sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Sekä Ruotsissa että Suomessa varsinkin kuusta on istutettu ahkerasti sellaisillekin paikoille, jossa se ei oikein menesty. Näin on tehty etupäässä hirvien ruokahalun takia.

"Suomessa on viime aikoina kovasti keskusteltu, miten metsien monipuolistamista voitaisiin tehdä. Meillä on Lukessa käynnissä metsänviljelyn puulajiston monipuolistamishanke, jossa selvitetään mitä lajeja monipuolistamisessa voitaisiin käyttää. Hankkeessa on mukana metsänviljelyn, jalostuksen ja tuhotutkijoita", Viherä-Aarnio kertoo.

Vastauskin tutkijalla on oikeastaan valmiina.

"Rauduskoivun jalostus aloitettiin Suomessa jo 1960-luvulla, ja jalostetut rauduskoivualkuperämme ovat varsin nopeakasvuisia. Kiertoaikaa on pystytty lyhentämään niin, että koivusta saadaan hyvällä kasvupaikalla tukkia 40 vuodessa – ja varhemminkin."

"Koivua vain viljellään vähän hirvikannan takia. Koivuntaimet tulisivat syödyksi, joten joka paikkaan on pyritty istuttamaan kuusta."

Nyt vain kuusenkin kanssa tulee ongelmia, sillä ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän kuivuutta. Kuusi on altis myrskytuhoille, sitä vaivaa kuusenjuurikääpä, ja kuuset maistuvat myös kirjanpainajille.

Sveriges Radion uutiseen pääset täältä.