Ihmiskokeet käynnistyivät Hyytiälän metsäasemalla – majoitustiloissa voidaan mitata jopa nukkujien hengitysilmaa

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsäasemalla Juupajoen Hyytiälässä uuden massiivipuurakennuksen seinät kätkevät sisäänsä mittausteknologiaa. Sen avulla voidaan paljastaa esimerkiksi puurakenteiden myönteisiä vaikutuksia ihmisiin.

Uusi neliosainen puukompleksi mittaa paitsi puurakentamisen olosuhteita, myös tiloissa vierailevia ihmisiä ja heidän kokemuksiaan. Tutkimusdatasta jopa tiedetään, kuinka monta ihmistä kussakin huoneessa majoittuu.

Apulaisprofessori Tuula Jyske kertoo, että tavoitteena on kerryttää pitkäaikaista tutkimustietoa ihmisten kokemuksista ja koetusta hyvinvoinnista suhteessa puurakenteisiin. Tutkimus on poikkeuksellisen poikkitieteellistä, ja Hyytiälässä yhdistyy psykologia, terveystieteet, materiaalitieteet ja metsätiede.

”Hyytiälän huoneissa kyetään seuraamaan huoneiden olosuhteita ja puurakennuksen olosuhteita. Majoittuvien ihmisten kokemuksia voidaan mitata ja heistä pystytään seuraamaan psykofysiologisia muuttujia, kuten unenlaatua, palautumista ja sitä, millaista vaikutusta rakennusmateriaalien käytöllä on”, Jyske kertoo.

Majoitusrakennuksessa sisäilmaa mitataan jo nyt antureilla, mutta Jyskeen mukaan jatkossa lisäinstrumentein voidaan kerätä lisää muuttujia.

Tuloksia saadaan älysormusten lisäksi kyselytutkimuksilla, jotka tehdään lääketieteellisen tutkimustavan mukaisesti.

”Tässä vaiheessa ihmisestä mitataan älysormuksien avulla psykofysiologisia muuttujia, kuten sydämen sykevälin vaihtelua, palautumista ja kuormittuneisuutta. Näitä tietoja kyetään linkittämään olosuhteista kerättyihin tietoihin ja analysoida, kuinka puurakennus vaikuttaa koettuun terveyteen ja hyvinvointiin.”

1 400 neliön rakennuksessa toimii luentosali, ruokala, tutkimustiloja sekä kymmenittäin majoitushuoneistoja, joissa metsäasemalla vierailevat tutkijat ja opiskelijat majoittuvat. Kaikkiaan petipaikkoja on 88.

Living Lab muodostuu rakennukseen sijoitetuista antureista ja teknisistä järjestelmistä, jotka keräävät tietoa siitä, miten puurunkoinen rakennus vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin ja näiden kokemaan asumisviihtyvyyteen.

Myös itse puurakennusta tutkitaan: kuinka puu käyttäytyy, miten olosuhteet muuttuvat ja mitkä tekijät vaikuttavat.

Neljän rakennuksen kompleksin rakennutti konkurssiin mennyt Siklatilat. Tiedekunnan mukaan viimeistely jäi kuitenkin toiselle yritykselle. Kuva: Rami Marjamäki

Ensimmäiset askeleet mittauksiin otettiin jo tehtaalla.

”Tehtaalla seiniin asennettiin CLT-kosteusmittausanturit, jotka mittaavat puurungon eri kerroksista esimerkiksi kosteutta ja puun muuttumista ajan myötä”, tiedekunnan varadekaani Laura Alakukku kertoo.

Hänen mukaansa tilojen tulisi kestää käytössä ainakin seuraavat 150 vuotta. Tehtaalla puurakenteiden sisään tehtiin tilat mittauslaitteistolle ja lähivuosina ne on tarkoitus täyttää.

Rakennuskompleksin seiniä koristaa pienet luukut, joiden takaa löytyy CLT-kosteusmittausanturit. Kuva: Rami Marjamäki

”Rakenteisiin tehtiin myös valmiudet myöhemmin asennettaviin antureihin, jotka voivat mitata muun muassa sisäilman ja lämpötilan muutosta rakennuksesta.”