Surkea kesä on säästänyt metsää ja pelastustoimen rahoja

Jos koleasta ja sateisesta kesästä haluaa etsiä hyviä puolia, yksi sellainen on kiistatta maastopalojen vähäinen määrä.

Pelastustoimen tilastojen mukaan maastopaloja on roihunnut tänä vuonna vasta alle tuhat, kun esimerkiksi viime vuonna samaan aikaa määrä huiteli tässä vaiheessa kesää jo yli kahdessa ja puolessa tuhannessa.

Maastopaloista reilu kolmannes on luokiteltu tilastoissa metsäpaloiksi. Palot ovat olleet varsin pieniä, sillä keskimääräinen palanut metsäala on ollut alle 0,3 hehtaaria.

"Kun tehtävämäärät ovat pienempiä, niin totta kai se helpottaa tilannetta erityisesti sellaisilla alueilla, joilla ensimmäisenä paikalle lähtee sopimuspalokunta. Siinä selvästi säästetään kustannuksia, kun ei tule niitä hälytyksiä niin paljon", kertoo pelastusylitarkastaja Taito Vainio sisäministeriön pelastusosastolta.

Tämän kesän toistaiseksi suurin palo on ollut heinäkuun alussa Juvalla Etelä-Savossa. Siellä tuli riehui 41 hehtaarin alueella, josta 15 hehtaaria oli metsää.

Vainion mukaan Suomessa on moneen muuhun maahan verrattuna paljon ominaispiirteitä, jotka helpottavat palojen sammuttamista maastossa.

"Ilmasto, maan tasaisuus, järvet ja metsäautotiet selittävät sen, että meillä kuivanakin kesänä metsäpalojen keskimääräiset pinta-alat ovat alle puoli hehtaaria."

Ruotsin Västmanlandissa raivosi viime kesänä jättimäinen metsäpalo, joka levisi jopa 15 000 hehtaarin alueelle. Vainion mukaan tällaisen palon syttyminen Suomessa on äärimmäisen epätodennäköistä.

Jokainen hälytyslähtö maksaa pelastustoimelle ja viime kädessä veronmaksajille vähintäänkin useita satoja euroja. Tänä kesänä rahaa on säästynyt myös sen vuoksi, että viime vuosina yleistyneet rajut kesämyrskyt ovat ainakin toistaiseksi jääneet tulematta.

"Isoista myrskyistä voi tulla tuhansia tehtäviä ja avunantotehtäviä, ja nyt sellaisia ei ole tullut", Vainio kertoo.