Miten moottorisahan perushuolto tehdään merkkihuollossa?

Valtuutettu merkkihuolto tuntee edustamansa sahamerkit perusteellisesti. Useimmissa merkkihuolloissa on yksi moottorisahoja korjaava ja huoltava työntekijä. Sahojen maahantuojat järjestävät heille alueellisia koulutustapahtumia, joissa heidän tietämystään päivitetään.

Tämä on merkkihuollon tärkeä vahvuus. Sieltä löytyy aina viimeisin tietotaito sahojen korjaukseen ja huoltoon, samoin alkuperäiset varaosat. Kun vie sahansa merkkihuoltoon, voi luottaa siihen, että se saadaan siellä kuntoon.

Husqvarna 345 oli suosittu saha ja niitä käy edelleen Matti Finnin työpöydällä huollettavana tai korjattavana. Vapaa-ajalla Finni tekee itsekin ajoittain metsätöitä. Kuva: Risto Jussila

Tätä juttua varten hyllystä otettiin huoltoon tuotu, kuluneen näköinen ja paksun lian peitossa oleva Husqvarna 345 -moottorisaha.

Ensimmäisenä huoltotoimenpiteenä Lakeuden Koneen Kauhavan-myymälän huolto- ja varaosavastaava Matti Finni puhdistaa sahan. Puhdistusta varten Finni irrottaa Huskusta kytkinpuolen kopan, käynnistinpuolen kopan, sylinterikopan ja terävarustuksen.

Sahan puhtaana pitäminen on Finnin mukaan tärkeää. Metsänomistaja välttyy monilta harmeilta jo sillä, että puhdistaa sahansa aika ajoin kunnolla. Se parantaa muun muassa ilmankiertoa sahassa.

Finni puhaltaa Huskusta puhdistuskaapissa paineilmalla pois purut ja muun kiinteän aineksen. Läpinäkyvällä kannella varustettu kaappi on kätevä; sieltä puru ja lika eivät lennä pitkin huoltotilaa.

Normaalitilanteessa Finni laittaisi seuraavaksi Huskun osineen pesukaappiin. Siellä hän puhdistaisi ne liuotinpesuaineella ja 75-asteisella painevedellä. Sen jälkeen saha on yhtä puhdas kuin uutena. Puhtaasta sahasta rikkoutuneet osat on helpompi huomata kuin likaisesta.

Tällä kertaa käymme kuitenkin perushuollon toimenpiteet läpi ilman hidasta pesuvaihetta, joten sahassa ja osissa näkyy kuvissa hieman likaa.

Puhdistuksen jälkeen Finni tarkistaa sahasta turvavarusteet. Kun saha lähtee valtuutetusta merkkihuollosta, turvavarusteiden pitää aina toimia.

Jos sahan jokin turvavaruste on viallinen eikä asiasta ole sovittu huoltoon tuonnin yhteydessä, merkkihuolto kysyy asiakkaalta, korjataanko havaitut turvalaiteviat. Jos asiakas ei halua rikkoutuneen turvalaitteen korjausta, laitevika on sen jälkeen asiakkaan vastuulla.

Finni huomaa, että Huskun takapotkusuoja on poikki. Tästä sahasta korjataan kaikki löydetyt viat, joten Finni vaihtaa takapotkusuojan uuteen. Hän tarkistaa toimintamekanismin; se pelaa.

Ketjusieppo voi joskus olla pudonnut sahasta. Tässä se on paikallaan, ja turvaliipaisin toimii. Turvapuoli on nyt kunnossa.

Pesukaapissa saha pestään liuotinaineella ja kuumalla painevedellä. Käsittely irrottaa sahasta kaiken lian, myös pinttyneimmän pihkan. Kuva: Risto Jussila

Perushuollossa polttoainesuodatin ja tulppa vaihdetaan aina uuteen. Kun metsänomistaja huoltaa sahansa itse, polttoainesuodatin jää usein vaihtamatta. Se olisi kuitenkin syytä uusia aika ajoin, jotta sahan käynti ei häiriinny. Suodattimia kannattaa ostaa muutama varastoon.

Finni kaivaa suodattimen sormella tankista. Jos sormet eivät ulotu letkuun asti, sen voi koukata käsiin puhtaalla rautalangan pätkällä. Polttoainesuodatin irtoaa bensaletkun päästä nykäisemällä.

Kotihuollossa tulpan huolloksi voi riittää puhdistus, ellei tulppa ole kovin vanha. Myös tulppia kannattaa hankkia muutama varastoon vaihtoa varten.

Jos saha ei pitkän käyttötauon jälkeen käynnisty, syynä voi olla vanhentunut bensa. Vanha bensa pitää vaihtaa uuteen. Alkylaattibensiini kestää tankissa yli talven menemättä käyttökelvottomaksi.

Käyntihäiriöt johtuvat usein tukkeutuneesta ilmansuodattimesta. Perushuollossa Matti Finni puhdistaa likaisen nailonsuodattimen lämpimässä saippuavedessä pesten ja huopasuodattimen paineilmalla. Talvihakkuilla nailonverkkoinen ilmansuodatin on yleensä toimivampi kuin huopasuodatin.

Jos ilmansuodattimessa on reikä, hän vaihtaa sen aina uuteen. Reiän kautta pöly ja roskat pääsevät kaasuttimeen, mikä aiheuttaa nopeasti ongelmia.

Perushuoltoon kuuluu myös sammuttimen testaus. Siinäkin saattaa joskus olla vikaa. Husqvarna 345 -mallisahasta sammutinnappia kokeillessaan Finni tarkistaa myös rikastimen toiminnan. Se ei toimi.

Finni nostaa kaasuttimen pois paikoiltaan, jotta näkee rikastimen vivun kiinnityksen kunnolla. Vipu on toisesta päästä irti, koska vivun kiinnitysruuvi on pudonnut. Finni etsii oikeanlaisen ruuvin ja kiinnittää vivun paikoilleen. Vivun irtoaminen on melko epätavallista.

Koska rikastimen vipu ei ole toiminut, sahaa tuskin on saatu käyntiin. Tämä lienee myös ollut pääsyy siihen, että saha tuotiin huoltoon.

Perushuoltoon kuuluu teräketjun teroitus, jonka Matti Finni tekee koneella. Hän teroittaa jokaisen hampaan samankokoiseksi, jolloin ketju puree tasaisesti ja puoltamatta. Tarvittaessa säätöhampaita alennetaan.

Sen jälkeen Finni puhdistaa laipan ketju-uran ja viilaa laipasta pois kierteen. Kierrettä viilatessaan hän huomaa, että laippa on vääntynyt etuosastaan mutkalle. Kärkipyörän takana näkyy myös melkoista kulumaa.

Vääntymä on niin paha, ettei ketju kulje enää suoraan. Se aiheuttaa ketjuun jännitettä, kuluttaa laipan ketju-uraa mutkan ”sisäkurvista” nopeasti ja altistaa ehkä ketjun hyppäämään pois päältä. Laippa pitää vaihtaa uuteen. Asiakas saa myös vanhan laipan noutaessaan sahan.

Myös käynnistimen kahva näyttää olevan poikki, ja Finni vaihtaa sen uuteen.

Tietokone sekä älysahojen testi- ja korjausohjelmistot ovat merkkihuollon arkipäivää. Huollossa myös sahan oma, moottoria ohjaava ohjelmisto päivitetään. Kuva: Risto Jussila

Kiinnittäessään laippaa ja ketjua sahaan Finni huomaa, että sahan vetorattaaseen ovat kuluneet syvät urat. Ketjua on hankala kiristää.

Kun vetolenkit eivät kiristettäessä ole vetorattaaseen kuluneissa urissa vaan niitä korkeammalla mutta menevät uriin sahatessa, ketju löystyy äkisti. Jos taas vetolenkit ovat kiristettäessä urissa ja nousevat sieltä sahatessa korkeammalle, ketju kiristyy liian tiukalle.

Tällä tavoin oikkuileva teräketju kertoo, että vetorattaaseen on kulunut syvät urat. Metsänomistajan on syytä tarkistaa vetorattaan kunto silloin tällöin. Samalla voi selvitä syy siihen, miksi teräketju menee välillä löysälle ja on välillä hyvin kireällä.

Heikkolaatuiset teräketjut voivat Finnin mukaan aiheuttaa vetorattaan kulumista. Kun halpisketju venyy tuntuvasti, sen jako ei ehkä enää käykään vetorattaaseen kunnolla. Se puolestaan voi johtaa vetorattaan tavallista nopeampaan kulumiseen.

Kuvausmallina olevan Huskun vetoratas pitää vaihtaa. Finni irrottaa kytkinrummun paineilmavääntimellä. Kun vetoratas vaihdetaan, samalla vaihdetaan myös sen laakeri. Finni laittaa ne paikoilleen ja pamauttaa kytkinrummun paikoilleen.

Perushuolto Husqvarnaan alkaa olla valmis. Lopuksi Finni täyttää sahan tankit ja laittaa sahan käyntiin.

Ellei saha käynnisty tai jos siinä havaitaan jotain muuta vikaa, viat tietysti korjataan. Husqvarna 345 lähtee käyntiin, ja laipalle näyttää tulevan öljyä eli öljypumppu on kunnossa.

Vielä pitää tehdä viimeinen huoltotoimenpide: laittaa suuttimien säädöt kohdilleen. Finni ei käytä kierroslukumittaria vaan toimii korvakuulolta. Hän säätää tyhjäkäynnin sopivaksi ja sahan kierrokset kaasua painettaessa kohdilleen.

Mallina olleessa Husqvarnassa oli korjattavia vikoja keskimääräistä enemmän, mutta nyt saha on kunnossa. Finni uskoo, että saha tulee toimimaan vielä pitkään.

Moottorisahan perushuolto Lakeuden Koneessa maksaa 49 euroa. Lisätöiden tuntitaksa on 59 euroa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/2019.

• Uudet elektronisella moottorinohjauksella varustetut sahat liitetään huollon tai korjauksen alkajaisiksi kaapelilla tietokoneeseen. Jos sahassa on vikaa, ohjelmisto opastaa sen paikallistamisessa. Se kertoo myös tietoja sahasta, muun muassa kokonaiskäyttöajan, käyntinopeuden maksimin, käynnistyskerrat jne.
• Tietokoneen avustuksella älysahojen korjaus helpottuu ja nopeutuu. Kuvassa Husqvarna 550 XP.