• Ennallistaminen takaa puhtaat vedet Suomessa

    EU:n ennallistamisasetus auttaisi varmistamaan, että maanomistajien tekemälle tärkeälle luonnonsuojelutyölle löytyy tulevaisuudessakin erilaisia rahoitusmuotoja.
    Metsä|Metsäpolitiikka
    12.11.202220:00
    Lukijalta
    Jenny Jyrkänkallio-Mikkola & Mai Suominen

    EU:n komission esittämän ennallistamisasetuksen avulla on tarkoitus panna toimeen EU:n biodiversiteettistrategiaa, johon Suomi on jo sitoutunut.

    Käytännössä ennallistamisessa on kyse siitä, että ihmisen toiminnan takia köyhtynyttä luontoa autetaan palautumaan niin, että luontokato voidaan pysäyttää. Tarkoitus ei ole palauttaa Suomea takaisin 1950-luvulle, kuten keskustelussa on populistisesti väitetty.

    Julkinen keskustelu on pyörinyt paljolti metsien ympärillä, vaikka metsiä suurempi osa ennallistamisasetuksen edellyttämistä toimista tulisi kohdistumaan vesistöjen tilan parantamiseen.

    Tarve tähän on tunnistettu Suomessa jo pitkään.

    Suomessa on jo käynnistetty useita valtion ohjelmia, joiden puitteissa ennallistamista on toteutettu niin metsissä kuin vesistöissäkin. EU:n ennallistamisasetus tehostaisi näitä toimenpiteitä.

    Vesistöjen näkökulmasta on olennaista ennallistaa luontoa tavalla, joka auttaa vähentämään vesistöjen pilaantumista ja rehevöitymistä. Metsätalous on merkittävä vesistökuormituksen aiheuttaja: Esimerkiksi suoraksi ruopattu metsäojaverkosto on heikentänyt merkittävästi valuma-alueiden kykyä pidättää vettä. Tämän seurauksena joet ja järvet tulvivat herkemmin pelloille, mikä lisää vesistöihin huuhtoutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta.

    Metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta voidaan kuitenkin vähentää monella tavalla. Esimerkiksi kosteikkojen rakentaminen tuottaa monenlaisia hyötyjä. Ne sitovat ravinteita ja kiintoainesta, vähentävät tulvia ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi kosteikot ovat maisemallisesti kauniita ja lisäävät virkistyskäyttömahdollisuuksia.

    WWF on työskennellyt yksityisten maanomistajien kanssa vesiensuojelun ja -hallinnan parantamiseksi. Maanomistajien mielenkiinto vesiensuojelukohteita kohtaan on koko ajan kasvanut. EU:n ennallistamisasetus auttaisi varmistamaan, että maanomistajien tekemälle tärkeälle luonnonsuojelutyölle löytyy tulevaisuudessakin erilaisia rahoitusmuotoja.

    Jenny Jyrkänkallio-Mikkola

    sisävesivastaava

    Mai Suominen

    johtava metsäasiantuntija

    WWF Suomi

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin