EU:n metsätietokovistelu sai alkunsa suomalaisen valituksesta

Euroopan unionin metsätietokovistelulla on suomalaiset juuret. Suomalainen ympäristöoikeustieteilijä Jussi Airaksinen lähetti jo vuosia sitten Brysseliin vetoomuksen, jossa hän valitti komissiolle metsätietojen huonosta saatavuudesta.

Hänen vetoomuksensa otettiin Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan käsittelyyn kesällä 2012. EU-komissio ryhtyi tutkimaan väitteitä Suomen ympäristötietojen saatavuusongelmista ja lakia metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä. Sen jälkeen Suomen kulloinenkin hallitus ja komissio ovat käyneet kirjeenvaihtoa siitä, onko Suomen kansallinen lainsäädäntö EU:n edellyttämällä tasolla.

Airaksinen kertoo, että EU:lle tehty vetoomus sivusi hänen kandidaatintutkielmaansa, jota hän tuolloin teki. Sen aiheena olivat metsälain mukaiset avainbiotoopit.

Hän esitti vetoomuksessaan, että metsäkeskuksen käytäntö olla antamatta julkisuuteen tietoja avainbiotyypeistä rikkoo EU-direktiiviä. Hän valitti myös siitä, ettei metsäkeskuksen päätökseen ollut mahdollista hakea muutosta.

EU-lainsäädännön mukaan tietojen kysyjällä pitää olla mahdollisuus muutoksenhakuun hallinnollisessa menettelyssä tai tuomioistuimessa, jos hänelle ei anneta ympäristötietoja. Menettelyn on oltava myös nopea ja joko maksuton tai edullinen.

Airaksinen on ollut aiemmin mukana Joensuussa kunnallispoliitiikassa ja hän kertoo verkkosivuillaan toimineensa myös vuoden ajan Joensuun vihreiden toiminnanjohtajana.

Lue myös:

EU kovistelee Suomea julkistamaan metsätietoja

EU vaatii julkistamaan yksityisten metsätiedot - oma vaatimuspaperi on salainen