Lunastuslaki mahdollistaa laillisen ryöstön

Sähkön tuotantorakenteen muuttuessa vähäpäästöisemmäksi joutuu sähkönjakelu uusien haasteiden eteen – mukaan lukien Fingridin ylläpitämä kantaverkko.

Valtiotaustainen omistusosuus on yhtiössä hiukan yli 50 prosenttia. Yhtiön tehtävä on turvata sähkön saatavuus koko maassa. Vuonna 2021 yhtiö teki tätä tehtävää hoitaessaan 210,8 miljoonan euron tuloksen.

Fingridin kantaverkkoon kuulu noin 14 400 kilometriä voimajohtoja. Tämä tarkoittaa, että yhtiö teki noin 14 639 euroa tulosta jokaista johtokilometriä kohden. Sadan metrin matkalla tulos oli näin ollen 1 464 euroa.

Sähkölinjoja varten maapohja pakkolunastetaan. Lunastuskorvaus ei kuitenkaan tänä päivänä vastaa koettuja menetyksiä vaan laki mahdollistaa tämän laillisen ryöstön. Valtion omistajaohjaus Fingridissä tapahtuu yhtiökokouksen kautta ja sen kautta, että laaditaan lait ja asetukset, joiden puitteissa yhtiö toimiiu.

Valtion yhtiö tulee siis harjoittamaan tätä laillista ryöstöä, kunnes lainsäädäntöä saadaan muutettua.

Lunastuskorvauksen myötä maanomistaja luopuu pysyvästi sekä nykyisistä että tulevista mahdollisuuksistaan hyödyntää omistamaansa maata. Voimajohdon elinkaari on huomattavan pitkä, noin sata vuotta. Käytännössä vaikutukset maanomistajan näkökulmasta ovat siis pysyviä.

Linjarakentamisen myötä maanomistajan mahdollisuudet omaisuutensa taloudelliseen hyödyntämiseen rajoittuvat merkittävästi. Esimerkiksi metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa, jossa kvartaali on 25 vuotta. Näin ollen pakolla otettavan maan lunastuskorvauksen tulisi olla runsaskätisempi korvatakseen sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta, jossa kansalaisista osan oikeuksia poljetaan yleisen edun nimissä. Esimerkiksi vuosittainen vuokrasumma linjan alle jäävästä maasta olisi kohtuullinen lisä.

Tulevien päättäjien tulisi korjata tämä epäkohta. Syötän nyt pallon teille kansanedustajaehdokkaille ja toivon, että saatte kuljetettua sen maaliin.

Jan-Ove Nyman

toiminnanjohtaja

MTK Keski-Pohjanmaa