• Hirvikärpäset kiusaavat nyt metsässä liikkuvia – edellinen syksy ja talvi vaikuttavat niiden esiintyvyyteen

    Hirvikärpäsiä on alueilla, joilla hirvet ovat syksyn ja talven aikana liikkuneet. Myös sääolot voivat vaikuttaa hyönteisten runsauteen.
    Hirvikärpäset lennähtävät usein ihmisen iholle, mutta ihmisen veri ei kelpaa niille ravinnoksi.
    Hirvikärpäset lennähtävät usein ihmisen iholle, mutta ihmisen veri ei kelpaa niille ravinnoksi. Kuva: Terhi Pape-Mustonen
    Metsä|Eläimet ja kasvit
    12.9.202220:00
    Anniina Jokinen

    Marjastajat, sienestäjät ja muut metsässä liikkujat ovat tänä syksynä joutuneet jo kohtaamaan varsin inhottavia seuralaisia, nimittäin hirvikärpäsiä. Niitä harvoin pystyy välttämään kokonaan, mutta joillain paikoilla ötököitä esiintyy enemmän kuin toisilla.

    ”Hirvikärpäsiä on niillä alueilla, missä hirvi on liikkunut edellisen syksyn ja talven aikana”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala.

    Hirvikärpäset lentävät näihin aikoihin ja etsivät isäntäeläimen eli hirven. Talvikauden ne pysyttelevät hirven turkin suojassa, imevät verta ja lisääntyvät tuottaen koteloita, joita tippuu hirven elinalueille.

    ”Hirven tyypillisiä esiintymispaikkoja talvella ovat mäntytaimikkovaltaiset alueet ja sitä kautta myös hirvikärpäsiä on eniten näillä alueilla. Syksyisin ja alkutalvella hirvet liikkuvat laajalla alueella, eli hirvikärpäsiäkin voi löytyä monenlaisista ympäristöistä”, Matala sanoo.

    Hirvikärpäsen parveiluaika on elokuun alusta lokakuun loppuun, joskus pidempäänkin. Hyönteinen kestää myös pienet pakkaset ja saattaa selvitä lyhyen aikaa jopa -15 pakkasasteessa.

    Vaihtolämpöinen hirvikärpänen ei kuitenkaan kykene lentämään, jos lämpötila on liian alhainen.

    Lisää aiheesta
    • Hirvet joutuvat sietämään turkissaan melkoista kuhinaa ja verenimemistä koko talven.

      Tiesitkö, että Suomessa ärhäkkä hirvikärpänen ei juuri kiusaa ruotsalaisia?

    Sääolosuhteet voivat vaikuttaa hirvikärpäsmääriin. Kylmän ja vähälumisen talven jälkeen niitä voi olla seuraavana kesänä vähemmän.

    Kesän lämpötilat sen sijaan eivät vaikuta hyönteisten määrään, sillä hirvikärpäset kuoriutuvat kesäisin jo talven aikana maahan pudonneista koteloista. Lämmin sää saa kuitenkin ne kuoriutumaan nopeammin, jolloin voi vaikuttaa siltä, että ötököitä olisi runsaammin.

    Hirvikärpänen ei voi lisääntyä ihmisen iholla, vaikka ne ryömivätkin usein metsässä liikuskelevien ihmisten hiuksiin.

    ”Hirvikärpäsen kannalta on harhaisku, että se iskeytyy ihmiseen ja ajattelee sen olevan sopiva isäntä”, Matala sanoo. Hirvikärpänen nimittäin tarvitsee hirven verta lisääntyäkseen. Se ei kuitenkaan estä hyönteistä puremasta ihmisiä.

    ”Ihmisille voi tulla allergisia reaktioita, jotka voivat joillain olla hankalia ja kestää pitkään”, Matala varoittaa. Hirvikärpäsiltä olisikin syytä suojautua, sillä usean syksyn kestänyt altistus voi herkistää hirvikärpäsen puremille.

    Paljas iho kannattaa peittää vaatteilla ja esimerkiksi tiiviit hihansuut, lahkeet ja kaula-aukot estävät ötökkää ryömimästä vaatteiden alle. Vaalea ja liukaspintainen vaatetus saattaa myös olla avuksi.

    Lisää aiheesta
    • Metsässä liikkuessaan kannattaa suojautua huolellisesti paitsi hyttysiltä myös hirvikärpäsiltä.

      Hyvinvointi | Hyttyset, hirvikärpäset, syyhypunkki ja päätäit voivat nyt aiheuttaa sitkeitä vaivoja

    • Hirvikärpäset tarttuvat helposti kiinni pörröiseen ja huokoiseen tekstiiliin.

      Pitäisikö sinunkin testata stay up -sukat ja teepuuöljy sienestyksessä? Lukijat vinkkaavat, miten hirvikärpäset pysyvät poissa hiuksista

    Artikkelin aiheet
    hirvikärpänen
    hirvi
    Luonnonvarakeskus
    metsästys
    sää ja ilmasto
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle