
Kun metsäojitukset alkoivat, kaivusyvyydet ymmärrettävästi määriteltiin siten, että ojat pysyivät avoimina ja vähäpuustoisten soiden pohjaveden pinta laski riittävän alas. Tällöin metsittymiselle muodostui hyvät olosuhteet ja soita metsittyi luontaisestikin.
Tapio, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Suomen metsäkeskus tutkivat nyt TurVI-hankkeessaan yhteistyössä Tornatorin ja Metsähallituksen omistamilla mailla erilaisten ojasyvyyksien vaikutusta. Samalla arvioidaan mallinnuksen avulla, onko kaikilla ojilla edes tarvetta kunnostusojitukselle. Tutkimuksen kohteena on myös ojitusalueen vesistövaikutusten minimointi pintavalutuskenttien avulla.
Tutkimuskäyttöön on kehitetty simulointiohjelmisto, eli Suosimulaattori Susi. Se on tehty Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä. Ohjelman avulla voidaan simuloida eri syvyyksisten ojien vaikutusta eri parametreihin turvemailla.
Monilla ojitusalueilla ojien turhien syventämiset kannattaa jättää pois ja tehdä sen sijaan tuhkalannoitus. Matalammat kunnostusojat ja kunnostuksen tekeminen vain sitä tarvitseviin alueen osiin vähentää kuluja – eikä metsänomistajan tarkkaan seuraama puuston kasvu vähene vaan lisääntyy. Metsänomistajien kannattaakin nyt olla valveutuneesti liikkeellä ja tutustua aiheesta tehtäviin tutkimuksiin ja kysyä perusteltuja mielipiteitä alan toimijoilta esimerkiksi Metsäkeskukselta tai Tapiolta.
Täsmennetty otsikkoa 14.11. klo 11.00
Lue Koneviestin nettisivuilta, mitä menetelmiä metsäojituksessa ollaan kehittämässä kunnostusojitusta varten!
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
Puunkorjuulle on tullut lisähaastetta uusista metsänkasvatusmenetelmistä
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
