Asiantuntija: Metsien kasvuun ja hiilinieluihin on panostettava, mutta ei hätiköidyillä lyhyen tähtäimen hokkuspokkustempuilla

Metsät ovat aina herättäneet keskustelua. Viime viikkojen otsikointi ja keskustelu metsien hiilinieluista ja metsäsektorin toimista kääntyi erityisen kärkkääksi ja pitkäjänteinen ratkaisuhakuisuus unohtui.

Kansallisella hätätilallakin peloteltiin.

Onneksi todellisuus on toinen. Suomessa metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa ja vuonna 2021 puuta käytettiin 76 miljoonaa kuutiota.

Metsämme toimivat edelleen vahvana nieluna. Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan nielun koko oli viime vuonna 8,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Kansallinen hätätila on kaiketi jotain aivan muuta.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Luonnonvarakeskuksen arvioita metsien kasvun hidastumisesta ja nieluista tulisi ottaa vakavasti. Päinvastoin.

Metsäsektorin on toimittava entistä aktiivisemmin metsien kasvun parantamiseksi ja siten tulevaisuuden hiilinielujen vahvistamiseksi. Samanaikaisesti jokaisen meistä on osallistuttava kaikkein suurimpaan tehtävään eli fossiilitalouden alasajoon.

Metsäsektorilla, metsänomistajilla ja metsäteollisuudella yhdessä on ratkaisun avaimia käsissään, kun tavoitellaan metsien kasvun vahvistamista ja fossiilisten päästöjen vähentämistä – ja mikä parasta, samalla tuoden työtä, hyvinvointia ja omavaraisuutta koko Suomeen.

Metsäteollisuuden tehtaat ovat irtautuneet fossiilipäästöistä vauhdilla ja aikovat jatkaa tällä tiellä.

Suomessa metsäteollisuuden kaikkien tehtaiden vuotuiset päästöt ovat yhteensä noin kolme miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tämä on vähemmän kuin erään suomalaisen terästehtaan päästöt!

Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineista peräti 88 prosenttia on uusiutuvaa.

Päästöjä vähennetään edelleen investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, sähköistämällä tuotantoa ja parantamalla energiatehokkuutta. Näillä toimilla metsäteollisuuden tehtaat voivat olla lähes fossiilivapaita vuonna 2035.

Samaan aikaan metsästä saatavat puut jalostetaan tuotteiksi, joista monet jo nyt ja tulevaisuudessa vielä useammat, korvaavat fossiilipohjaisia tuotteita. VTT:n arvion mukaan alan Suomessa valmistamien tuotteiden globaali ilmastohyöty on 16 miljoonaa hiilidioksiditonnia eli yli viisinkertainen verrattuna tehtaittemme päästöihin.

Jos investointimyönteistä poliittista tahtoa löytyy, on alalla edellytykset kehittää tuotteita ja tehdasprosesseja edelleen. Suotuisa toimintaympäristö luo mahdollisuuksia tuotteiden jatkuvaan kehittämiseen.

Tässä katse on toki jo tulevassa hallituksessa mutta myös Euroopan komissiossa, jossa tuulet ovat viidessä vuodessa muuttuneet paljon.

Edellinen komissio visioi erilaisille puupohjaisille tuotteille merkittävää roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä, kun taas nykyinen komissio näkee varapuheenjohtaja Timmermansin johdolla metsät kapeasti vain monimuotoisuuden lähteenä ja hiilinieluna.

Harras toive on, että seuraava komissio laajentaisi näkökulmaa takaisin puupohjaisten tuotteiden suomiin ratkaisuihin.

Entä sitten se metsien kasvu ja hiilinielut? Niihin on panostettava, mutta ei hätiköidyillä lyhyen tähtäimen hokkuspokkustempuilla.

Metsätalous on ylisukupolvista, ja siksi toiminnan tulee olla pitkäjänteistä. Se tarkoittaa metsien ripeää uudistamista päätehakkuun jälkeen sekä taimikon hoitoa ja harvennushakkuita oikeaan aikaan.

Sekä taimikon että nuoren metsän hoitoon on tarjolla valtion kemera-tukea, mutta tänäkin vuonna rahoitusta on valitettavasti jäänyt miljoonia euroa käyttämättä.

Metsien lannoitustakaan ei sovi unohtaa mahdolliset vesistövaikutukset minimoiden.

Pitkäjänteinen työ tarkoittaa myös parhaan mahdollisen siemen- ja taimiaineiston käyttöä uudistamisessa. Jalostettu aineisto tuottaa 10–20 prosentin kasvunlisän, mutta vain metsää viljeltäessä jaksollisessa kasvatuksessa.

Jatkuvaa kasvatustakin tarvitaan erityisesti tietyillä turvemailla, joissa se tasapainottaa pohjaveden korkeutta ja turpeen hajoamista. Jatkuva kasvatus on todettu toimivaksi ratkaisuksi rehevissä korvissa, ja katse on myös karuimmilla rämeillä.

Uudistuminen on aina varmistettava. Tuhkalannoitus on tärkeä pitkän ajan kasvun lisääjä turvemailla.

Metsät peittävät 75 prosenttia maamme maa-alasta. Niissä elää tuhansia eliölajeja, ne imevät hiiltä ahnaasti joka vuosi ja tarjoavat raaka-ainetta arkemme puupohjaisiin tuotteisiin.

Sadat tuhannet suomalaiset omistavat metsää ja jokainen meistä käy metsissä.

Metsiemme hoidossa ratkaisuhakuisuus on avain onnistumiseen. Metsänomistajilla ja metsäteollisuudella on ylisukupolvista tahtoa ja osaamista hoitaa metsiämme ilmastoviisaasti. Nyt on yhteisen aktivoitumisen paikka!

Karoliina Niemi

metsäjohtaja

Metsäteollisuus ry