Sahatavaramarkkinoiden poikkeuksellinen huippusuhdanne alkaa olla ohi ‒ kysyntä on vähentynyt ja hinnat kääntyneet laskuun

Kesästä 2020 lähtien sahatavaramarkkinoilla on eletty poikkeuksellista aikaa. Kun koronapandemia pakotti ihmiset kotiin, tee itse -rakentamisen suosio kohotti sahatavaran kysynnän ja hinnat tappiin.

Kuluvana kesänä sahatavaramarkkinoiden suhdanne on kääntynyt huonommaksi. Käänteen taustalla ovat omatoimisen rakentamisen hiipuminen, rakennusmateriaalien kallistuminen sekä kuluttajien ostovoiman heikentyminen inflaation ja korkojen nousun myötä.

Kesän markkinatilanteesta ei ole vielä tilastojen vahvistamaa tietoa, sillä tuoreimmat vientitilastot ovat toukokuulta. Toukokuussa sahatavaran keskimääräinen vientihinta oli huomattavasti pidemmän ajan keskiarvoa korkeampi, 390 euroa kuutiometriltä. Korkeimmillaan hinta kävi viime syksynä 410 eurossa kuutiometriltä.

Ennen korona-ajan sahatavaran korkeasuhdannetta hinta oli korkea, jos se ylitti 200 euroa kuutiometriltä.

Suomesta vietiin tämän vuoden tammi-toukokuussa maailmalle 3,7 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä oli neljä prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. Tätä pienemmäksi tammi-toukokuun vientimäärä jäi viimeksi vuonna 2015, mikäli ensimmäistä koronavuotta ei oteta huomioon.

Puolet Suomen sahatavaraviennistä suuntautui Eurooppaan, viidesosa Aasiaan, toinen viidennes Pohjois-Afrikkaan sekä kymmenesosa Lähi-itään. Viime vuoden tammi-toukokuuhun verrattuna vienti kasvoi ainoastaan Aasiaan. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Suomen sahatavaran vientimäärä oli edellisvuoden tasolla, mutta lasku alkoi huhtikuussa.

Sahatavaran kysynnän vähenemisen vanavedessä myös hinnat ovat kääntyneet laskuun. Tulevaan hintatasoon vaikuttaa sahatavaramarkkinoiden tasapaino, joka riippuu ensisijaisesti siitä, minkä verran rakentaminen vähenee. Rakentamisen maltillinen väheneminen tasapainottaisi markkinaa, mutta voimakkaampi väheneminen vetäisi kysynnän laskuun.

Sahatavaran tuonti Venäjältä päättyi heinäkuussa EU:n viidennessä pakotepaketissa asetetun siirtymäajan mukaisesti, minkä myötä Euroopan markkinoilla olevan sahatavaran määrä on vähentynyt. Tämäkin tasapainottaa markkinatilannetta, vaikka rakentaminen vähenisi voimakkaammin.

Tee itse -rakentaminen on vähentynyt, sillä keväällä koronarajoitusten purkauduttua kuluttajat alkoivat jälleen käydä ravintoloissa ja konserteissa ja tehdä lomamatkoja. Tilanne on kutakuinkin sama Suomen tärkeimmissä sahatavaran vientimaissa Euroopassa.

Omatoimirakentamisen kasvu lisäsi sahatavaran kysyntää vuosina 2020 ja 2021, joten sen väheneminen tietää paluuta kohti koronaa edeltänyttä kysyntämäärää.

Sahatavarasta noin 80 prosenttia käytetään rakentamiseen, joten sahatavaran kysynnän kannalta ratkaisevaa on rakennusmäärien kehitys.

Euroopassa rakennusinvestoinnit pitivät tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä pintansa. Toisella neljänneksellä rakentamista lienevät jo haitanneet rakennusmateriaalien heikentynyt saatavuus ja kohonneet hinnat. Saatavuuden heikkenemisen taustalla on tuonnin väheneminen Venäjältä, josta on tuotu eritoten rakennusterästä.

Kallistunut energia lisää rakennusmateriaalien tuotantokustannuksia ja siten niiden myyntihintoja. Rakennusmateriaalien kallistuminen kasvattaa rakennuskustannuksia, mikä vähentää halukkuutta ryhtyä uusiin rakennushankkeisiin.

Rakentaminen on tunnetusti suhdanneherkkää liiketoimintaa, joka on talouskasvun hidastuessa tai taantuman tullessa yleensä ensimmäisten kärsijöiden joukossa. Käynnissä oleva rakennustoiminta ei kuitenkaan reagoi taloustilanteen muutoksiin heti, sillä kohteiden rakentaminen vie usein vähintään vuoden. Työmaita ei myöskään ole tapana jättää kesken.

Suomessa rakennuslupien määrä on pienentynyt voimakkaasti, mikä ennakoi rakentamisen vähenevän. Kuitenkin käynnissä oleva tuotanto pitää rakennusalan vireänä vielä jonkin aikaa Suomessa ja luultavasti myös muualla Euroopassa.

Inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa, mikä vaikuttaa kielteisesti myös rakentamiseen. Suomessa kuluttajahintaindeksi nousi kesäkuusta 2021 kesäkuuhun 2022 vajaat kahdeksan prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin palkansaajien palkat.

Viime syksynä inflaatio alkoi kiihtyä kysynnän kasvun, maailmanlaajuisissa logistiikkaketjuissa vallinneiden ongelmien ja komponenttien saatavuusongelmien takia. Tänä vuonna Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja fossiilisten polttoaineiden tuonnin väheneminen Venäjältä ovat edelleen kiihdyttäneet inflaatiota.

Inflaation taltuttamiseksi keskuspankit ovat alkaneet vähitellen nostaa ohjauskorkojaan. Heinäkuun lopussa Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkonsa puoleen prosenttiin. Kesäkuussa asuntolainojen viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor nousi prosentin tuntumaan.

Korkojen nousu lisää kuluttajien asuntolainan hoitokuluja ja heikentää heidän ostovoimaansa. Korot ovat kuitenkin edelleen huomattavan matalalla.

Loppuvuonna sahatavaran markkinatilanne heikkenee hiljalleen ja hinnoissa nähdään korjausliike alaspäin kohden koronaa edeltänyttä hintatasoa.

Matti Valonen on Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/22.