Uuden metsälain ja metsätuholain vaikutusarviointi valmistui – monimuotoisuus ja tuhojen torjunta vaativat uusia toimenpiteitä
Metsälain uudistuksen vaikutuksia on vielä osin liian varhaista arvioida.
Metsälaki lisäsi metsänomistajan valinnanvapautta. Lakimuutoksen mahdollistama eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on kuitenkin lähtenyt hyvin hitaasti liikkeelle. Kuva: Markku VuorikariLuonnonvarakeskus on arvioinut maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta metsälain ja metsätuholain muutosten vaikutuksia.
Metsälain uudistukset ja laki metsätuhojen torjunnasta tulivat voimaan vuonna 2014. Tavoitteina oli muun muassa lisätä metsänomistajien valinnanvapautta, parantaa metsätalouden kannattavuutta, turvata monimuotoisuutta ja metsien terveyttä, selkeyttää säännöksiä ja tehostaa viranomaistoimintaa.
”Tulosten pohjalta näyttää siltä, että metsälain ja metsätuholain muutokset ovat pääosin onnistuneita ja ne ovat tuottaneet halutun suuntaisia muutoksia”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö, metsäneuvos Marja Kokkonen.
Raportti antaa kuitenkin hänen mukaansa aihetta myös lisäpohdintaan etenkin monimuotoisuuden edistämisen ja metsätuhojen torjunnan osalta. Tarvetta mahdollisiin jatkotoimiin tarkastellaan ministeriössä jo lähiviikkoina.
Lakimuutoksen mahdollistama eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on lähtenyt hyvin hitaasti liikkeelle. Metsien keskimääräinen päätehakkuuikä on laskenut metsälain uudistamisen jälkeen, mutta puuston keskijäreys päätehakkuissa on toisaalta kasvanut.
”Metsänhoidon näkökulmasta muutokset metsissä ovat vielä pieniä, joten lakimuutosten onnistumista on syytä arvioida uudelleen joidenkin vuosien kuluttua. Silloin myös toimintaympäristöstä ja lakien toimeenpanosta on kertynyt tietoa pidemmältä ajalta”, sanoo vaikutusarviointia koordinoinut Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä.
Metsälain muutoksen vaikutukset monimuotoisuuteen ovat toistaiseksi osin epäselvät. Puulajimuutoksia ei ole havaittavissa, ja heikkotuottoisten soiden uudistamisvelvoitteen poistamisen vaikutukset näkyvät vasta vähitellen.
Metsätuholaki on ollut arvioinnin mukaan juurikäävän torjunnan osalta suhteellisen onnistunut, mutta hyönteistuhojen torjunnan näkökulmasta laki ei ole nykyisellään kaikilta osin toimiva.
”Ilmaston lämpeneminen lisää laajamittaisten kirjanpainajatuhojen riskiä, ja puutavaran poistopäivämääriä olisi ainakin kuusen osalta osilla alueista siksi aikaistettava”, sanoo Luken tutkija Markus Melin.
Kirjanpainajan toisen sukupolven mahdollisesta tuhopotentiaalista olisi lisäksi tehtävä lisätutkimuksia.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
