
Kaikki Suomen linnut ovat pääosin rauhoitettuja niiden lisääntymis- ja pesimäaikana. Niiden tappamisen lisäksi myös esimerkiksi pesien vahingoittaminen tai lintujen tahallinen häiritseminen on lain mukaan kiellettyä.
Kullekin lajille on myös osoitettu nimellisarvo, jonka mukaan määrätään korvaus, jonka pesän tuhoaja tai aikuisen linnun tappaja joutuu maksamaan valtiolle.
Suomessa on katsottu, ettei lainsäädäntö kiellä metsä- tai maatalouden harjoittamista lintujen pesimäaikaan.
Rauhoitettujen lintulajien karkottamiseksi tai hävittämiseksi on mahdollista anoa poikkeuslupia. Lupaehdot pohjautuvat EU:n lintudirektiiviin ja poikkeuslupia voidaan antaa ainoastaan, mikäli linnut aiheuttavat vakavaa vahinkoa ja ongelmaan ei ole olemassa muuta tyydyttävää ratkaisua.
Poikkeusluvat rauhoitettujen lintujen tappamiseksi myöntää koko maahan Varsinais-Suomen ELY-keskus. Itä-Suomen hallinto-oikeus on useammassa aiemmassa päätöksessään kuitenkin katsonut, että esimerkiksi valkoposkihanhen karkotuksessa ei saa käyttää keväisin kovaäänisiä tapoja siitä muulle pesimälinnustolle aiheutuvan häiriön vuoksi.
Tänä vuonna valkoposkille ei myönnetty yhtään tappolupia. Ely-keskuksen mukaan vahingoittamattomien karkotusmenetelmien käyttö on katsottu muuksi tyydyttäväksi ratkaisuksi kuoliaaksi ampumiselle.
Kaikki linnut eivät ole kokonaan rauhoitettuja. Riistalintuja saa metsästää niiden metsästysaikana. Riistalintujen rauhoitusajat määritellään metsästysasetuksessa ja niiden metsästys ajoittuu pääsääntöisesti syksyyn. Poikkeuksena on uroshaahkojen eli kalkkaiden metsästys muutaman viikon ajan erikseen merkityllä alueella 1.6.—15. kesäkuuta.
Riistalintujen metsästystä on lisäksi mahdollista rajoittaa alueellisesti tai ajallisesti, jos riistalinnun kannan säilyminen sitä edellyttää. Esimerkiksi riistalintulajeista punasotka on tällä hetkellä rauhoitettu koko maassa.
alli, fasaani, haahka, heinätavi, haapana, isokoskelo, jouhisorsa, kanadanhanhi, kiiruna, lapasorsa, lehtokurppa, peltopyy, punasotka, merihanhi, metso, metsähanhi, nokikana, pyy, riekko, sepelkyyhky, sinisorsa, tavi, teeri, telkkä, tukkakoskelo, tukkasotka
Myös rauhoittamattomat lintulajit ovat rauhoitettuja niiden pesimäaikana. Rauhoittamattomia lintuja saa pyytää rauhoitusajan ulkopuolella metsästysoikeuden haltijan tai maanomistajan luvalla.
Suomen riistakeskus myöntää poikkeusluvan joidenkin riistalintulajien ja rauhoittamattomien lintujen pyydystämiseen tai tappamiseen niiden rauhoitusaikana. Lupa voidaan myöntää vain, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, eikä päätös haittaa kyseessä olevan lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä.
Riistakeskus on myöntänyt lupia viime vuosina kitsaasti. Poikkeusluvan saa vain tietyillä perusteilla, joiden on liityttävä esimerkiksi lentoturvallisuuteen tai viljelmille aiheutettavan vakavan taloudellisen vahingon estämiseen. Hakijan tulee antaa hakemuksessaan mahdollisimman tarkat tiedot estettävän vahingon suuruudesta ja luonteesta sekä vahinkojen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä.
Rauhoittamattomat lintulajit
Näille on määritelty pesimäajat, jolloin rauhoittamattomatkin lintulajit ovat rauhoitettuja:
Naakka: koko maassa 10.3.–31.7.
Harmaalokki, merilokki, kesykyyhky, räkättirastas ja varis: Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 1.5.–31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien alueella 1.4.–31.7. ja muualla maassa 10.3.–31.7. Harmaalokkikoloniat on rauhoitettu koko vuoden.
Harakka: Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 10.4.–31.7. ja muualla maassa 1.4.–31.7.
Korppi: poronhoitoalueella 10.4.–31.7.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
