Puuenergia on muuttumassa säätövoimaksi − tutkijat kertovat, miksi

Puuenergian asema Suomen energiajärjestelmässä on murroksessa. Etenkin metsähakkeen jatkuva käyttö vähenee, minkä sijaan siitä on tulossa tarvittaessa polttoon päätyvää säätövoimaa.

”Puuenergian merkitys säilyy, mutta sen käyttö määräytyy jatkossa aiempaa enemmän kysynnän, sään ja energiapolitiikan perusteella”, toteavat tutkijat Tuomas Niinistö ja Johanna Routa Luonnonvarakeskuksen suhdannekatsauksessa.

Periaatteessa uusiutuva energia on myötätuulessa. Viime vuonna sen osuus Suomen energiankulutuksesta nousi 44 prosenttiin.

Suurin osa tuosta, eli lähes kaksi kolmasosaa, tuotettiin edelleen puulla. Se oli enemmän kuin vesivoimalla ja tuulivoimalla yhteensä.

Energiapuun kysyntä kasvoi 2020-luvun alkupuolella turpeesta luopumisen ja Venäjän puuntuonnin päättymisen myötä.

Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut, kun polttoon perustumatonta tuotantoa on lisätty. Puuta on korvattu uusilla sähkökattiloilla ja hukkalämmön tarkemmalla hyödyntämisellä.

Myös talvien lauhuus on vähentänyt puun polttoa.

Sähköä ja lämpöä tuottavat CHP-voimalat ovat tärkeitä Suomen huoltovarmuudelle. Kuva: Harri Kallio-Kurssi

Luonnonvarakeskuksen mukaan lämpö- ja voimalaitokset käyttivät viime vuonna kiinteitä puupolttoaineita 21 miljoonaa kuutiota vastaavan määrän.

Metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttö kasvoi hieman, noin kymmeneen miljoonaan kuutiometriin.

Metsäteollisuuden sivutuotteet, kuten kuori ja puru, hyödynnetään pääosin teollisuuden omassa energiantuotannossa. Metsäteollisuuden tuotantomäärien laskiessa myös niiden käyttö energiantuotannossa vähenee.

Varsinaisen metsähakkeen kulutus väheni 13 prosenttia. Se jäi 9,1 miljoonaan kuutiometriin.

Runko- ja kokopuusta valmistetun metsähakkeen kulutus putosi 17, hakkuutähteiden 3 ja kantomurskeen 13 prosenttia.

Edellisen kerran metsähakkeen käyttö jäi näin vähäiseksi vuonna 2020.

Energiapuun kysynnän hyvinä vuosina metsänomistajat ovat päässeet purkamaan nuorten metsien harvennusrästejä. Niissä riittäisi edelleen kirittävää.

Metsähakkeen kysynnän heikentyminen on hyydyttänyt energiapuun kauppaa. Viime vuonna energiayhtiöiden ostot painuivat lähes puoleen edellisvuodesta.

Energiapuun hyvä kysyntä on siivittänyt nuorten metsien kunnostuksia. Kuva: Markku Vuorikari

Tänä vuonna alkutalven kireät pakkaset nostivat sähkön hintaa. Samalla puun käyttö lisääntyi CHP-voimaloissa, jotka tuottavat sekä sähköä että lämpöä.

Se auttoi purkamaan metsähakkeen varastoja. Alkutalven kova pakkasjakso jäi lopulta kuitenkin lyhyeksi.

Metsähaketta tarvittiin alkutalven pakkasjakson aikana. Kuva: Jarmo Palokallio

Luonnonvarakeskus ennustaa, että metsähakkeen käyttö pysyy noin yhdeksässä miljoonassa kuutiometrissä tänä vuonna.

Takavuosina polttoon päätyi hakkuutähteiden ja pieniläpimittaisen puun ohella miljoonia kuutiometrejä myös järeämpää metsäteollisuudelle jalostuskelpoista ainespuuta.

Tutkijat arvelevat, että tällä hetkellä ainespuun poltto on vähentynyt. Se on korvattu edullisemmilla jakeilla.

Kysynnän väheneminen ja hintahuipun jääminen taakse heikentävät energiapuun hankintaketjujen kannattavuutta. Kannattavuutta syö myös toimitusmäärien ennakoimattomuus.

Metsänomistajiin iskee kokopuun kysynnän väheneminen. Se heikentää mahdollisuuksia nuorten metsien hoitorästien purkuun.

Myös pientaloja lämmitetään edelleen puulla pakkaskausina, joten klapeille riittää kysyntää. Kuva: Linda Virkamäki

Puuenergian kysynnän vuosivaihteluiden taustalla jyllää pysyvämpi muutos. Sen seurauksena puuenergian asema energian jatkuvassa tuotannossa rapautuu.

Sen sijaan puuenergia muuttuu säätövoimaksi, jota käytetään erityisesti pakkasjaksoilla, kun sähkön hinta on korkea ja sääriippuvainen tuotanto vähäinen.

Pitkällä aikavälillä energian varastointiteknologioiden kehitys voi vähentää puun polttoa myös talviaikana.

Puun energiakäyttöä voi lähestyä raakojen talouslaskelmien sijaan myös muilta kanteilta. Esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta puuta polttava laitoskapasiteetti olisi tärkeä säilyttää riittävänä.

”Energiajärjestelmän tasapaino edellyttää, että puuta polttava laitoskapasiteetti säilyy riittävänä”, tiivistävät tutkijat.

Lyhentyvä toimintakausi, sähkön hinnan vaihtelut ja kasvaneet kustannukset tekevät voimaloiden toiminnasta haasteellista. Epävarmuutta lisää poliittinen säätelyn ennakoimattomuus.

Siltä osin uhka on todellinen. Selvitysten mukaan jopa kolmannes CHP-kapasiteetista voi poistua käytöstä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Oman haasteensa puun poltolle heittävät ilmastoaktivistit. Suomen ilmastopaneeli on ehdottanut metsähakkeen verotusta keinoksi lisätä metsien hiilensidontaa.

Bioenergia ry:n ja Energiakaupungit ry:n selvityksen mukaan tuo esitys saa kannatusta lähinnä vihreiltä. Muiden puolueiden poliittisten päättäjien enemmistö katsoo, että puuenergiaa tarvitaan talvien kylmissä pakkasjaksoissa sähköntuotannon varmistajana.

Etenkin puolueiden kuntapäättäjät ovat puun polton kannalla.