Eduskunta otti kantaa Itämeren ensi vuoden kalastuskiintiöihin – silakkakiintiöön roimaa kasvua

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan neuvotteluissa Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuonna 2025. Eduskunnan kantaan jätettiin kaksi eriävää mielipidettä. Toisen jättivät vihreät ja vasemmistoliitto ja toisen keskustan kansanedustajat Riipinen ja Lintilä.

Eduskunnan tiedotteessa todetaan, että suuren valiokunnan mukaan kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellistä neuvoa voidaan pitää parhaana käytettävissä olevana tietopohjana päätöksenteolle.

Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston kantaa Pohjanlahden silakkakannan kalastuskiintiöksi ICES:n neuvon mukaisesti. Vuoden 2025 kiintiö olisi 66 446–74 515 tonnia, mikä merkitsisi 21–36 prosentin lisäystä tämän vuoden ennätyksellisen pieneen kiintiöön. Pohjanlahden silakkakanta on taloudellisesti Suomen kalatalouden tärkein kalakanta ja kokonaiskiintiön merkittävä kasvu parantaa olennaisesti kalastuselinkeinon ja silakan jalostusteollisuuden toimintaedellytyksiä.

Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan niin sanotun keskisen silakan kokonaiskiintiö tulee vahvistaa ICES:n neuvon mukaisesti siten, että EU:n kokonaiskiintiö olisi 83 881–111 034 tonnia. Alarajan mukainen kokonaiskiintiö merkitsee 108 prosentin lisäystä vuoden 2024 kiintiöön.

Syinä kiintiön merkittävälle kasvulle ovat kahden edellisvuoden alhainen kalastuskuolevuus, 2022 syntynyt vahva vuosiluokka ja silakan kasvun parantuminen.

Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että lohikantojen vahvistaminen on Suomelle prioriteetti. Valiokunta kannattaa ehdotettua 34 787 lohen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden kokonaiskiintiötä, josta Suomen osuus olisi 8 989 lohta. Suomen lohikiintiö pienenisi melkein 50 prosenttia vuoden 2024 kiintiöstä. Esitetty kiintiö olisi noin 2 500 lohta vähemmän kuin vuoden 2024 saalis.

Pohjanlahden lohikantojen emokalamäärät sekä Tornionjoen ja Simojoen nousulohimäärät ovat olleet hyvin alhaiset kahtena viime vuonna. Suuri valiokunta painottaa, että lohikantojen parantamiseen keskittymällä vaelluskalojen reittien kunnostamiseen ja nousuesteiden poistamiseen. Myös tärkeiden elinympäristöjen kunnostaminen ja kutualueiden rauhoittaminen sekä tarvittaessa kalastusrajoitukset jokisuualueilla mainitaan tiedotteessa.

Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että Itämerellä ei harjoiteta laitonta lohenkalastusta ja että lohenkalastuksen kieltoa Itämeren pääaltaalla noudatetaan ja valvotaan tehokkaasti. Suuri valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että Itämerelle saataisiin lohelle monivuotinen hoitosuunnitelma.

Suuri valiokunta sai asiassa lausunnot maa- ja metsätalousvaliokunnalta ja ympäristövaliokunnalta. Niiden tavoin suuri valiokunta tuo esiin huolensa Itämeren kalakantojen tilassa tapahtuneista muutoksista ja useiden kalankantojen nopeasta taantumisesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kantojen heikentymiseen vaikuttaisivat vahvasti Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa tapahtuneet muutokset.

Kalastus ei ole viime vuosina ollut määräävä tekijä kalakantojen kehityksessä. Kalastuksen sääntely on kuitenkin ainoa käyttökelpoinen keino, jolla kalakantojen tilaan voidaan vaikuttaa lyhyellä aikavälillä.