Perusväylien heikko kunto huolestuttaa metsäteollisuutta

JYVÄSKYLÄ (MT)

Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää investointeja infrastruktuuriin.

Erityisesti alempi tieverkko rapistuu. Tiestön ja vanhojen siltojen kunto alkaa olla paikoittain niin heikko, ettei järeillä metsätyökoneilla enää pääse kulkemaan luonnonvarojen äärelle.

Viesti metsäpuolen asiantuntijoilta on selväsanainen: riittävän hyväkuntoinen tie- ja raideverkko ovat kotimaisen metsäteollisuuden elinehto.

"Jos nykyisellä määrärahalla jatketaan, niin tieverkon korjausvelka kasvaa 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Koko liikenneverkon korjausvelka on jo 2,4 miljardia euroa", Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes sanoo.

Samoilla linjoilla on Metsäkeskuksen itäisen palvelualueen aluejohtaja Helena Reiman.

"Metsä on Suomelle valtava mahdollisuus. Suurten biotuotetehdashankkeiden potentiaalia ei saisi hukata huonokuntoiseen infraan."

Teiden ja ratojen kriittisen korjausvelan poistaminen vaatisi noin 200 miljoonan euron vuosittaista lisäystä perusväylänpidon menoihin.

Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen edustajat esittelivät näkemyksiään metsätalouden tilanteesta ja näkymistä media-aamiaisella Jyväskylässä tiistaina.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten välisissä hallitusneuvotteluissa väännetään paraikaa kasaan kipeää neljän miljardin euron suuruista leikkauspakettia.

Suhtautuminen alemman tiestön sekä rataverkon korjausvelan taittamiseen jakaa vaikeassa taloustilanteessa erityisesti keskustaa ja kokoomusta. Keskustassa maakuntien infran kunnostamiseen suhtaudutaan huomattavasti kokoomusta suopeammin.