Oikeanlainen merkintä on turvallisuusasia – näin et tunaroi kalanpyydystesi kanssa talvellakaan

Vaikka jäätilanne on tänä talvena poikkeuksellisen huono, lopulta talvi on aina tullut Suomeen. Pakkasen saapuessa jäät alkavat kantaa kalastajaa Etelä-Suomessa saakka ja talvisen pyydyskalastuksen ystävät pääsevät mielipuuhaansa.

Kalatalouden Keskusliitto haluaakin muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista. Se huomauttaa, että pyydysten oikeanlainen merkitseminen on turvallisuusasia.

Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 sentin avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä kahden sentin korkuinen heijastin.

Jos jään alle lasketaan esimerkiksi katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 senttiä halkaisijaltaan, merkintään käytetään yhtä vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.

Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin tulee toimia esimerkiksi silloin, jos kalastaa verkoilla. Kalatalouden Keskusliiton mukaan on tavallista, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Koska verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.

Kalatalouden Keskusliitto korostaa, että pyydyskalastus vaatii aina vesialueen omistajan luvan sekä 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun.

Lopuksi merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Lisätietoa kalastusasetuksen vaatimista pyydysmerkinnöistä löydät täältä.