Kunhan on talveksi hyvät, kuivat puut

Mitä sitä vanhan iloist, koha mis ois lämmin, tapasi äitivainaani mutista kantaessaan kuurista uunipuita hataraseinäiseen lapsuudenkotiini. Sanonta liittyy hirtehiseen vitsiin, jossa pappi muistuttaa karjalaismummoa taivaan iloista ja mummo tokaisee vastauksen, joka viittaa siihen vaihtoehtoiseen paikkaan.

Parasta syksyssä on uunilämmityskauden alkaminen – kunhan vain tarjolla ovat hyvät, kuivat polttopuut.

Reilut 30 vuotta sitten rakennetussa talossamme on keskellä muuri, jonka keittiön puolella on vuolukivinen leivinuuni ja tuvan puolella vuolukivitakka. Kovimmilla pakkasilla lämmitämme uunin aamulla ja takan illansuussa, jotta yölläkin tarkenee.

Varsinkin leivinuuni tarjoaa todellista hyötylämpöä. Karjalaisen uuniruokaperinteen kasvattina valmistan siinä lähes kaikki talvikauden ruuat ja tietenkin leivonnaiset. Mieheni väittää, että olen ehdollistunut ääneen, joka syntyy hiilien kolaamisesta alapesään loppupolttoon, enkä kolattuani pysty olemaan työntämättä uuniin jotain ruokaa kypsymään. Myönnän, että asiassa on perää.

Nyt olemme alkaneet haaveilla puu­liedestä. Miten kätevä siinä olisi kiehauttaa kahvit ja keittää perunat, jos tulee sähkö­katkoja. Miten saatoimme unohtaa talos­tamme puulieden.

Alkavana talvena metsänomistajan omat polttopuut ovat arvovaluuttaa. Tieto Keski-Euroopan klapipulasta saa luomaan lämpimiä katseita oman pihan puupinoihin, joiden eteen on nähty vaivaa ja vuodatettu hikeä. Vastaavasti uutiset polttopuuvarkauksista saavat tuohtumaan. Näpit irti toisten omaisuudesta!

Metsänomistajan omaan käyttöönsä ottama ja pilkkoma polttopuu on verovapaata kotitarvepuuta. Jos tekee polttopuuta myyntiin, siitä pitää maksaa verot, mutta sitten voi myös vähentää polttopuiden tekemiseen liittyvät kulut.

Kansantalouden ja Suomen huoltovarmuuden kannalta kyse ei ole vähäisistä puumääristä. Viime vuonna klapien ja muun pienpuun polttaminen pientalojen tulisijoissa ja maatilojen lämpökattiloissa tuotti miltei yhtä paljon energiaa kuin metsähake, peräti 17,7 terawattituntia.

Kun väitellään niin sanotun primäärisen metsäener­gian kestävyydestä, kannattaa pitää mielessä, että tänä ja seuraavinakin talvina pientaloissa käytetty polttopuu olisi vaikeasti korvattava määrä kotimaista lämpöenergiaa.