Koneyrittäjät vaativat muutoksia turpeen noston siirtymäkauden tukeen: "Esitys on kyllä valitettavasti sutta ja sekundaa"

Turvealan yrittäjiä edustava Koneyrittäjät ry on pettynyt työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltuun turpeen noston siirtymäkauden tuen asetusluonnokseen.

"Asetusta on punnerrettu melkein vuosi, mutta aikaansaatu esitys on kyllä valitettavasti sutta ja sekundaa", Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola harmittelee.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä, mikä on hyvää vauhtia toteutumassa. Hallitus on linjannut, että muutoksen tulee tapahtua alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Turpeen noston siirtymäkauden tuella on määrä helpottaa turvetuottajien asemaa turpeen tuotannon alasajovaiheen aikana vuonna 2022. Tuen edellytyksenä on ilmoitus turpeen noston ja siihen liittyvän avustavan toiminnan lopettamisesta tämän vuoden aikana.

Asetusluonnos on rajaamassa Peltolan mukaan nyt tuen ulkopuolelle ne yrittäjät, jotka ovat joutuneet lopettamaan jo viime vuonna.

Lopettaneiden joukossa on myös Neovalle eli entiselle Vapolle työskennelleitä yrittäjiä, joille ei enää tänä vuonna ole töitä, koska Neova on ilmoittanut lopettavansa polttoturpeen tuotannon.

Esitettyä tukisummaa Peltola pitää kohtuuttoman pienenä erityisesti niille ikääntyneille turveyrittäjille, jotka lähestyvät eläkeikää ja joiden on vaikea työllistyä uudelleen.

"Vuosikymmentenkin uurastus turvetuotannossa kuitataan korvaamalla se yhden viiden kuukauden mittaisen tuotantokauden laskennallisella kuukausittaisella 4 000 euron yrittäjätulolla sekä tältä ajalta enintään neljälle työntekijälle maksetuilla palkoilla."

Peltolan mukaan summaa voisi verrata vaikka kansanedustajille maksettavaan sopeutumisrahaan, jota kansanedustaja voi saada parhaassa tapauksessa vain vuoden mittaisen kansanedustajuuden jälkeen enimmillään seitsemän vuotta kunnialliseen eläköitymiseen asti.

Kasvu- ja kuiviketurpeen nosto uhkaa Peltolan mukaan romahtaa, koska yrittäjä ei voisi sitä jatkaa, jos aikoo saada polttoturpeen noston siirtymäajan tukea.

Imukykyistä turvetta käytetään kuivikkeena eläintiloilla. Kasvuturvetta tarvitaan taimien, kukkien ja vihannesten kasvualustaksi tai maanparannukseen puutarhoissa.

"Halutaanko nyt ajaa alas myös kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto. Niillä on ollut hyvä kysyntä, eikä niille ole helposti hankittavissa korvaavia materiaaleja", Peltola pohtii.

Koneyrittäjät kummeksuvat myös, kuinka ympäristöseikat ovat jääneet asetusluonnoksessa huomiotta.

Turpeen noston edellyttämät ympäristöluvat vaativat 1–2 vuoden jälkihoitotoimia turpeen tuotannon päättymisen jälkeen.

"Ajatus vain ensi kesän mittaisesta siirtymästä on ympäristönkin kannalta vastuuton. Tukikautena tulisi käyttää de minimis -tukien mahdollistamaa kolmea vuotta eli ainakin vuoden 2024 loppuun tukea pitää olla myönnettävissä", Peltola sanoo.

Lausuntoaika työ- ja elinkeinoministeriön asetusluonnokseen turpeen noston siirtymäkauden tuesta päättyi tammikuun 28. päivä.

Asetus on suunniteltu tulevan voimaan 1.3.2022 ja olevan voimassa vuoden loppuun asti.

Turpeen noston lopettamistukeen on budjetoitu 30 miljoonaa euroa vuodelle 2022.

"Asetuksen jatkovalmistelussa nämä luonnoksen valuviat on korjattava, jotta voidaan edes väittää täytettävän koko hallituksen yhteistä tavoitetta oikeudenmukaisesta siirtymästä turvealalla elinkeinonsa ja työpaikkansa menettäville yrittäjille ja työntekijöille", Peltola vaatii.

Valtioneuvosto antoi viime viikolla asetuksen käyttöä vaille jääneiden turvetuotantokoneiden romutustuesta vuosille 2022–2024.

”Lähtökohtaisesti olemme turvetuotantokoneiden romutustukeen tyytyväisiä. Sitä pystyttiin muuttamaan merkittävästi lausuntovaiheessa", Peltola sanoo.

Lue lisää:

Uudehkon turvekoneen romuttajalle 84 000 euroa – romutuspalkkio astui voimaan